Visa Tuominen tutki väitöskirjassaan yliopistosta valmistuneiden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä ja sitä, mitkä seikat tutkinnon lisäksi vaikuttavat työllistymiseen. Tutkittujen joukossa on myös teologeja.
Tuomisen tutkimus perustuu 8 500 vastaajan kyselyaineistojen lisäksi haastatteluihin, joissa seurattiin 16 hengen ryhmää viiden vuoden ajan. Tutkimuksessa käytetyistä tilastollisissa aineistoissa kahdessa oli teologeja sangen vähän, joten kaikkien tutkimuksessa tarkasteltujen osa-alueiden osalta kovin syvällisiä johtopäätöksiä ei voi tehdä. Mutta esimerkiksi muuttosuuntien osalta tämä onnistuu.
Tuominen tarkasteli muun muassa, missä valmistuneet asuvat ja työskentelevät viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Kaksi kolmesta vastaajasta joko asui tai työskenteli yhdentoista suurimman kaupungin alueella. Muuttosuunta- ja asumis-aineistojen perusteella kaikkien koulutusalojen keskiarvoihin verrattuina teologit tulevat muita useammin maaseutumaisista kunnista yliopistoihin opiskelemaan.
– Myös ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen on teologeilla ollut lähes kaksi kertaa useammin maalla kuin kaikilla vastaajilla. Kuitenkin viisi vuotta valmistumisen jälkeen monilla teologeilla työpaikka on vaihtunut maalta taajamiin tai kaupunkeihin.
Tärkeimpinä tekijöinä työpaikkansa saamiseen maisterit pitivät henkilökohtaisia ominaisuuksia – työhön sopivaa persoonaa ja sosiaalisia taitoja sekä omaa aktiivisuutta.
– Eräs teologiasta valmistunut kertoi omasta valinnastaan pienehkön, jääkiekostaan tunnetun kaupungin seurakunnan palvelukseen. Hän painotti haastattelussa sitä, että valintaa ei olisi voitu tehdä, jos hänellä ei olisi ollut teologian maisterin tutkintoa, mutta harrastuksilla ja paikkakunnan tuntemuksella oli hänen mielestään myös suuri merkitys, Tuominen kertoo.
”Se, että harrastin hirvenmetsästystä — tunsin suomalaista ja paikkakunnan jääkiekkoo. Ne toi sillä tavalla pisteitä siinä, että työnantaja huomas, että tässä on sellanen sälli, joka sopii meiän porukkaan”, Tuomisen haastattelema nuori miesteologi kertoi.
Toisen haastatellun nyt lapsi- ja nuorisotyötä tekevän teologin näkemys oli, että tutkinnon lisäksi häntä työllistymisessä auttaneet henkilökohtaiset ominaisuudet olivat sosiaalisuus ja musikaalisuus.
– Tietenkään kaikkien teologien ei tarvitse alkaa metsästää ja laulaa, vaan jokaisen tulisi pyrkiä hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja olla oma itsensä, Tuominen toteaa.
Mitään yhtä taikatemppua akateemisten työllistyvyyden parantamiseen ei Tuomisen mukaan ole. Hänen mielestään viimeaikainen akateemisten työllistymisestä käyty keskustelu on masentavaa.
– On etsitty nopeita temppuratkaisuja. Kapeakatseisen ajattelun sijaan parempaan lopputulokseen varmasti päästään, jos tehostetaan useita osa-alueita – esimerkiksi opiskelijoiden itsensä opintoihin kohdistamaa suunnittelua ja vastuuta opinnoistaan, sekä yliopistojen opiskelijoille kohdentamia palveluja, Tuominen sanoo.
Visa Tuomisen yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Maistereiden työllistyvyys tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston 20. kesäkuuta yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa.