Tablettitietokone kirkossa jakaa mielipiteet

Litteä tietokone, tabletti on monille näppärä työvälinen ja toisille kauhistus. Onko siitä seurakuntatyössä enemmän hyötyä vai haittaa?

Osa kirkon IT-alueiden päälliköistä pitää laitetta täysin turhana ja sopimattomana työkäyttöön. Toisilla alueilla tabletteja testataan käytössä. Yksittäiset työntekijät käyttävät itse ostamiaan tabletteja myös työssään, koska kokevat ne älykännyköitä kätevämmiksi vaikkapa sähköpostien tai sosiaalisen median hoitamiseen. Tabletille kirjoitettua saarnaa ei tarvitse tulostaa ja toimituskeskustelujen muistiinpanot voi näpytellä suoraan talteen.

Henkilökohtaisessa käytössä oleva työsuhdetabletti on suomalaisissa seurakunnissa vielä harvinaisuus. Nuorisotyössä tabletteja kuitenkin hyödynnetään jonkin verran. Tämä kävi ilmi Kotimaa Pro:n tekemästä selvityksestä. Tablettitietokoneiden käyttöä koskeva kysely lähetettiin muutamiin seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin eri puolille Suomea. Lisäksi kysely välitettiin seurakuntien IT-yhteistyöalueiden tietohallintopäälliköille. Englanninkieliseltä pohjalta kirjoitettava lyhenne IT tulee sanoista informaatioteknologia.

”Saarnat on kätevä kirjoittaa tabletille”

Verkkotyötä tekevä pappi Aija Pöyri Espoon Leppävaarasta ajattelee, että papin työhön tabletti ei varsinaisesti tuo suurta lisäarvoa. Hän kirjoittaa kuitenkin puheensa ja saarnansa henkilökohtaiselle tabletille, koska haluaa välttää niiden tulostamista. Tabletilla hän löytää myös halutessaan toimitusten kaavat ja siihen voi kätevästi tehdä muistiinpanot, kun tapaa seurakuntalaisia.

– Mukana kannettavaa on vähemmän.

Sen sijaan kunnollinen läppäri, joka on talon ulkopuolisessa verkossa, on verkkotyötä tekeville työntekijöille täysin välttämätön.

– Onneksi minulla on ollut ymmärtävä esimies ja olen saanut asialliset laitteet käyttööni.

Pöyri painottaa, että tabletit eivät ole vain kivoja leluja. Esimerkiksi nuoret tuottavat mielellään kuva- ja äänimateriaalia verkkoon ja siinä tabletti on kätevä laite.

Pöyri on kuullut joistakin seurakunnista eri puolilta Suomea harmistuneita kommentteja siitä, että tablettien saamista työkäyttöön tuntuu säätelevän enemmän hierarkia kuin todelliset käyttötarpeet.

– Jos johtoryhmälle hankitaan tabletit, muttei niille, joiden työtehtävien hoitaminen sitä edellyttäisi, voidaan kysyä onko linjaus viisas.

Espoo ja Oulu: Ei järkevää käyttöä

Espoon seurakuntayhtymän tietohallintopäällikkö Erkki Heikkinen on vahvasti sitä mieltä, että tableteille ei ole seurakuntatyössä järkevää käyttöä. Tietohallinto ei Espoossa tue laitteiden hankkimista millään tavalla.

– Tabletin voi hankkia halutessaan omista toimintamäärärahoistaan, mutta mielestäni laite kuuluu hörhökategoriaan. Sillä ei pääse kytkeytymään verkkoomme eivätkä monetkaan selainpohjaiset sovellukset toimi järkevästi tabletilla ilman rajua muokkaamista. Tabletti on hypeä, joka ei taivu vakavasti otettavaan tietojenkäsittelyyn. Sen hinnalla saa ihan toimivan kannettavan, jossa ei ole tabletin teknisiä rajoitteita, Helminen sanoo.

Seurakuntayhtymässä on yksittäisiä tabletteja ja niistä tulee kyselyjä harvakseltaan. Kannettavia tietokoneita kaikista työasemista on jo 40 prosenttia ja niiden osuus kasvaa tasaisesti.

Heikkisen kollega, tietohallintopäällikkö Pentti Pekkarinen Oulusta yhtyy täysin espoolaisnäkemykseen.

– Tilanteemme on identtinen Espoon kanssa. Ainoastaan kiinteistöpalvelut on saanut Oulussa käyttöönsä tabletit rakennustyömaalle, Pekkarinen sanoo.

Tampere: Koekäyttäjien mielipide jakaantuu

Tampereen IT-yhteistyöalueen 51:ssä seurakunnassa työntekijät ovat kyselleet ja toivoneet käyttöönsä tabletteja. Niitä on nyt koekäytössä kymmenkunta kappaletta seurakuntien eri työntekijöillä. Kokemuksista kerätään palaute lähiaikoina.

– Alustava palaute on ollut kahdenlaista. Toiset käyttävät tabletteja kaikkeen työhön. Toiset taas ovat pitäneet tabletteja mukavana lisänä, mutta kokevat tarvitsevansa myös muuta työasemaa. Linjauksemme on, että jokaisella työntekijällä on käytettävissään vain yksi työasema: pöytäkone, kannettava tietokone tai tabletti, tietohallintopäällikkö Jukka Nyrhinen Tampereen IT-yhteistyöalueelta sanoo.

– Tabletin voi saada esimiehen esityksestä tarpeen mukaan sen jälkeen, kun olemme keränneet koekäyttäjien kokemukset. Tabletin saaja voi olla yhtä hyvin pappi, nuorisotyöntekijä, diakoni, kiinteistön huoltoon erikoistunut henkilö tai hautausmaatyöntekijä. Tarve ratkaisee.

Tarkemmat linjaukset tablettihankinnoista tehdään tammi-helmikuun aikana. Teknisestä ympäristöstä johtuen tulevissa hankinnoissa pitäydytään Windows-tableteissa.

”Käytän tablettiani päivittäin työasioihin”

Nuorisotyönohjaaja Taru Lossi Pirkkalasta kertoo käyttävänsä itse hankkimaansa tablettia työasioihin päivittäin.

– Kirjoitan tabletille muistiinpanoja ja luen sitä kautta sähköpostini. Tabletilla pidän myös netissä yhteyttä esimerkiksi nuorten aikuisten ryhmään. On oma vapaaehtoinen valintani, että käytän omaa laitetta työssä. Se vain on niin paljon kätevämpi kuin älykännykkä, Lossi kertoo.

Pari vuotta sitten Lossi kyseli mahdollisuutta saada työsuhdetabletti. Hänen kysymystään ei otettu vakavasti ja hänelle naurettiin, ettei Kirkko-verkkoon tulla ikinä liittämään ainuttakaan tablettia.

– Olin kai ensimmäisessä aallossa kysymykseni kanssa. Nuorisotyössä en tarvitse Kirkko-verkkoa oikeastaan mihinkään, joten minulle kävisi oikein mainiosti talon ulkopuoliseen verkkoon liitetty laite, Lossi sanoo.

Kouvola: Selvitämme käyttöjärjestelmää

Kouvolan IT-alueella ei ole vielä hankittu tabletteja. Siellä testataan parhaillaan Windows 8-käyttöjärjestelmän soveltuvuutta olemassa olevaan tietotekniseen ympäristöön.

– Muita käyttöjärjestelmiä emme virallisesti tue. Jos laitekonsepti osoittautuu testeissä hyväksi ja sen ylläpito voidaan toteuttaa nykyisillä ratkaisuilla, saamme tablet-laitteillekin selkeän elinkaaren hallinnan. Yksi laite riittäisi kattamaan käyttäjän eri tarpeet, tietohallintopäällikkö Jyrki Lahti sanoo.

Uusien teknisten ratkaisujen käyttöönottoa pohdittaessa mietitään Lahden mukaan aina tietoturva-asioita, käytön ja ylläpidon taloudellisuutta ja toimivuutta, sekä sitä miten käytössä olevat sovellukset toimivat mobiililaitteissa.

– Älypuhelimia meillä on jo paljon. Suosittelemme seurakunnille Nokia/Microsoft puhelimia, koska Kipa on tuottamassa Windows Phone 8 -käyttöjärjestelmällä toimivia mobiilisovelluksia muun muassa matkalaskuja varten. Kouvolan IT-alueella on käytössä myös muilla käyttöjärjestelmillä varustettuja älypuhelimia. Seurakunnat tekevät älypuhelimiin liittyvät hankintapäätökset itse, Lahti sanoo.

Salo: Kukaan ei ole kysellyt

Salon seurakunnan talousjohtaja Marjut Eriksson kertoo, että Salossa kukaan työntekijä ei ole edes tiedustellut tablettien saatavuutta. Niitä ei ole lähitulevaisuudessa tulossa työntekijöiden käyttöön.

– Meillä on vasta äskettäin otettu käyttöön älypuhelimet ja yritämme pärjäillä niillä, Eriksson sanoo.

Joensuu: Tietoturva mietityttää

Joensuun seurakuntayhtymässä papit ja nuorisotyöntekijät ovat kyselleet tabletteja, mutta työnantaja ei ole toistaiseksi hankkinut niitä kenellekään.

– Tablettien hankinta ei ole lähitulevaisuuden suunnitelmissamme, koska tietoturvan vuoksi nykyisiä tabletteja ei voitaisi liittää Kirkko-verkkoon. Jotkut toki käyttävät työssä täysin omia tablettejaan, sanoo yhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Leena Hurskainen.

Outokumpu: Nuorten itseilmaisun väline

Outokummun seurakunnassa on työalojen yhteiskäytössä seitsemän tablettia. Ne ovat lähinnä nuorten käytössä seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä.

– Nuoret ovat tottuneet tekemään monia asioita koneella ja heille tällaiset laitteet ovat luonteva itseilmaisun väline. Olemme käyttäneet tabletteja muun muassa leireillä ja isoskoulutuksissa. Nuorisotyössä on hyvä pysyä kärryillä uudesta teknologiasta ja sen mahdollisuuksista, vaikka en itse koekaan tarvitsevani työssäni omaa tablettia, nuorisotyön pappi Anne Janhonen sanoo.

Jyväskylä: Soveltuvuutta testattava

– Työkäyttöön tabletteja ei ole juurikaan kyselty, sanoo Jyväskylän IT-aluekeskuksen tietohallintopäällikkö Jouko Tokkari.

– Lähitulevaisuudessa tabletteja varmaan ostetaan. Analysoimme ja määrittelemme kuitenkin ensin kaikessa rauhassa mahdolliset merkit ja mallit sekä niiden lisävarusteet. Tablettien soveltuvuutta työkäyttöön täytyy testata. Niiden kehityskaari on vielä alkuvaiheessaan. Selvää on, että seuraamme uuden tekniikan kehittymistä jatkuvasti.

Lappi: Langatonta lähiverkkoa odotellessa

Tietohallintopäällikkö Kristian Mustonen Rovaniemeltä kertoo, että Lapin IT-alueella tabletit ovat olleet vasta tietohallinnon testattavana.

– Kannettavien tietokoneiden osuus laitteista on kasvanut vuosi vuodelta ja tulee lisääntymään entisestään, kun saamme käyttöön hallittavan langattoman lähiverkon. Tabletit otetaan vasta sitten mukaan tuotevalikoimaan, kun langaton lähiverkko toimii.

– Tämän lähiverkon myötä saamme käyttöön myös vierailija-wlanin.

Lapin alueella on hankittu älypuhelimia vain niitä tarvitseville. Mobiilistrategiaa valmistellaan, koska älypuhelimien määrät ovat kuitenkin koko ajan kasvussa.

Edellinen artikkeliPaavi matkustaa Israeliin
Seuraava artikkeliEtelä-Sudanin uskonnolliset johtajat vaativat aselepoa

Ei näytettäviä viestejä