Espoon kaupungin saama 10 000 euron uhkasakko on kirvoittanut laajaa kommentointia. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta määräsi 15. toukokuuta uhkasakon tapauksessa, joka koskee Suvivirren ja Varpunen jouluaamuna -laulujen esittämistä koulun juhlassa.
Ylen mukaan Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kaupunki syyllistyi syrjintään, kun oppilaalle ja tämän huoltajalle ei annettu etukäteen riittävää tietoa juhlien sisällöistä. Päätös koskee ala- ja yläkoulun joulu- ja kevätjuhlia vuosina 2024-2025. Asiasta on uutisoinut myös esimerkiksi Iltalehti.
ASIAAN ON ottanut kantaa mm. Helsingin piispa Teemu Laajasalo Facebookissa. Laajasalon mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut aikaisemmilla päätöksillään hyvät raamit sille, miten uskonnonvapaus ja sivistysihanne voidaan sovittaa yhteen. Laajasalon mukaan syntyy ongelmia, jos koulun arjessa uskonnonharjoittamisen ala määritellään uudella tavalla.
Laajasalo pitää ongelmallisena, jos sivistysihanteen toteuttamista ruvetaan pitämään uskonnonharjoittamisena. Laajasalo muistuttaa, että kaikki mikä on kristillistä ei ole uskonnonharjoittamista.
”Se, että viettää seitsemänpäiväistä viikkoa, iloitsee Turun vaakunasta tai saa tuplapalkkaa helatorstaina on taustaltaan kristillistä, mutta se ei ole uskonnonharjoittamista.”
Laajasalon mukaan positiivinen uskonnonvapaus voi kaventua, jos kouluissa ruvetaan liian varovaisiksi eikä uskalleta enää järjestää vierailuja tai juhlia.
”Hienon yhteiskuntamme perustana on sekä negatiivinen että positiivinen uskonnonvapaus. Kenenkään ei ole pakko uskoa ja jokainen saa uskoa”, Laajasalo kirjoittaa.
UHKASAKKOPÄÄTÖKSEEN ON ottanut kantaa myös sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) on ottanut asiaan kantaa. Rydman pitää lautakunnan linjausta virheellisenä ja vakiintuneen perustuslain tulkinnan vastaisena.
Rydman viittaa ulostulossaan viestipalvelu X:ssä eduskunnan perustuslakivaliokunnan yksimieliseen kantaan, jonka mukaan ”koulun kaikille yhteisiin juhliin voi sisältyä sekä yksittäisiä virsiä että muitakin sinänsä uskonnollista alkuperää olevia elementtejä ilman että ne tekisivät tilaisuudesta uskonnollista tilaisuuksia”.
Rydman pitää lautakunnan päätöstä vakavana, koska perustuslakivaliokunnan näkemykset pitäisi lautakunnalla olla hyvin tiedossa. Yksittäisellä lautakunnalla ei pitäisi hänen mukaansa olla mahdollisuutta ohittaa perustuslakivaliokunnan tulkintaa asiassa.
SEKÄ PIISPA Laajasalo että ministeri Rydman ottavat kumpikin kantaa myös siihen, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös koskee myös Varpunen jouluaamuna -laulua. Laulu ei sisälly virsikirjaan, mutta esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa sitä lauletaan yleisesti.
”Jos Topeliuksen 1850-luvulla kirjoittamaan runoon perustuva Varpunen jouluaamuna -laulu altistaa uskonnolle, voi vähintään samansuuruisen altistuksen nähdä ruokarajoitteiden huomioonottamisessa, pukeutumisessa, korujen käytössä tai paaston julkisessa viettämisessä koulussa”, Laajasalo kirjoittaa.
”Erityisen absurdiksi lautakunnan linjauksen tekee se, että jopa Zachris Topeliuksen Varpunen jouluaamuna -runo on tulkittu uskonnonharjoittamiseksi, vaikkei siihen sävelletty laulu ole virsi eikä millään tavalla tunnustuksellinen”, Rydman lopettaa sosiaalisen median päivityksensä.
Opetushallituksen ohjeiden mukaan koulujen juhliin voi sisältyä ”joitakin uskontoon viittaavia elementtejä”. Ohjeiden mukaan koulujen on etukäteen ilmoitettava oppilaalle ja huoltajalle ”riittävällä tarkkuudella” tilaisuuksien sisällöstä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä, itsenäinen oikeusturvaelin. Se valvoo yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain noudattamista sekä yksityisessä toiminnassa että julkisessa hallinto- ja liiketoiminnassa.
Lue myös:
Suvivirren alkuperä hämärän peitossa
Ilmoita asiavirheestä