Helsingin yliopiston tiedekuntaneuvoston varajäsen Samuli Suonpää sanoi
Yle Radio 1:n Horisontti
-ohjelmassa, että Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on tiedekuntapaniikki. Dekaani Ismo Dunderberg kertoo, onko tiedekunta-asema uhattuna.
Teologian ylioppilas Suonpään mukaan tiedekuntapaniikkia eli pelkoa tiedekunta-aseman menettämisestä on etenkin opiskelijoiden mutta jonkin verran myös henkilökunnan parissa.
Laajasti on tiedossa, että maamme hallitus leikkaa koulutuksesta. Myös Helsingin yliopisto on ilmoittanut isoista säästöistä. Käynnissä on myös yt-neuvottelut, joissa saatetaan vähentää 15 prosenttia yliopiston henkilöstöstä, mikä tarkoittaa pahimmillaan 1200 työntekijää.
– Tällä hetkellä oikeastaan kukaan muu kuin yt-neuvotteluja käyvät eivät tiedä missä mennään. Neuvottelut käydään koko yliopiston tasolla. Niitä käyvät yliopiston hallintojohto ja työntekijöiden edustajat. Tämänhetkisen tiedon mukaan ne päättyvät marraskuun lopussa, teologisen tiedekunnan dekaani Ismo Dunderberg kertoo.
Humanistisesta tai valtiotieteellisestä kaveri?
Mahdollinen yliopiston tiedekuntarakenteen muutos ei suoraan kytkeydy yt-neuvotteluihin.
– Keskustelua tiedekuntarakenteen kehittymisestä on käyty jo 2000-luvun alusta alkaen. Varmaan on aika selvää, että yliopisto pyrkii vähentämään tiedekuntatyyppisten yksiköiden määrää. Tällä hetkellä kysymys on lähinnä siitä, että nykyiset tiedekunnat yhdistyisivät uudenlaisiksi kombinaatioiksi.
Käytännössä Helsingin yliopistoon tulisi nykyistä suurempia tiedekuntia. Niiden katon alla voisi toimia entisiä tiedekuntia esimerkiksi laitoksina. Dunderbergin mukaan tiedekuntien kohtalo on keskustelu- tai tunnustelutasolla ja siitä ei ole tehty mitään esityksiä. Ei myöskään ole kirkossa kuulutettua, että tiedekuntia lakkautettaisiin.
– Viime kädessä päätökset tiedekuntien määrästä ja alueista tekeeyliopiston hallitus. Keskustelua on herätetty ja teologisessa tiedekunnassa on kerrottu, että tällaista on suunnitteilla.
Tiedekuntien määrästä keskustellaan Dunderbergin mukaan paitsi taloudellisista myös akateemisista syistä. Akateemisuudella hän tarkoittaa sitä, että eri tiedekunnissa tehdään samanlaisia ja päällekkäisiäkin asioita. Yhdistäminen mahdollistaisi nykyistä paremman yhteistyön eri alojen välillä, mikä olisi hyvä asia.
Paniikkia ei ole havaittavissa
Itä-Suomen yliopistossa ja Åbo Akademissa ei ole enää teologista tiedekuntaa. Itä-Suomen yliopistossa teologinen osasto kuuluu filosofiseen tiedekuntaan. Åbo Akademissa teologinen koulutusohjelma kuuluu Humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekuntaan.
Jos Helsingin yliopistonkin teologinen tiedekunta lakkautettaisiin, sen lähin yhteistyökumppani olisi todennäköisesti humanistinen tiedekunta. Myös valtiotieteellinen tiedekunta voisi olla hyvin mahdollinen.
– Jos olisimme laitoksen asemassa ja byrokraattinen kuorma olisi kevyempi, toivottavasti silloin olisi aikaa keskittyä enemmän tutkimukseen ja opetukseen.
Jos teologinen tiedekunta säilyy Helsingin yliopistossa itsenäisenä, Dunderbergin mukaan se mahdollistaa hyvän strategisen suunnittelun.
– Nykyinen tiedekuntarakenne on meidän kannaltamme tosi toimiva, mutta täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että joudumme yliopiston nykyisessä taloudellisessa tilanteessa miettimään, onko tämä kustannustehokas tapa. Olemme erittäin hyvä tiedekunta ja monella kriteerillä hyvin vahvoja Helsingin yliopiston sisällä.
Vaikka Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan rakenne voi muuttua, Dunderbergin mukaan teologikoulutuksesta ei tarvitse olla huolissaan. Se pysyy yliopistossa. Samuli Suonpään mainitsemaa tiedekuntapaniikkiakaan ei Dunderbergin mukaan ole teologisessa tiedekunnassa havaittavissa.
– Olemme pyrkineet mahdollisimman avoimeen viestintään. Kun tunnusteluja on tehty tiedekuntien kesken, olemme tuoneet niitä tiedekuntaan keskusteltaviksi. Toki monet ovat huolissaan, mutta tilanteen huomioon ottaen tiedekunnan työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat olleet myönteisiä.
Jos laitoksia yhdistettäisiin, hallintohenkilökuntaa todennäköisesti tarvittaisiin vähemmän. Dunderberg toteaa, että teologisen tiedekunnan hallintohenkilökunnan parissa on huolta mutta ei paniikkimielialaa tai lamaannusta.
Turun Akatemian kantatiedekunta
Jos perinteikäs Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta lakkautettaisiin, valtakunnassa ei olisi enää lainkaan teologista tiedekuntaa.
Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta oli yksi Turun Akatemiaan, joka sittemmin Turun palon 1827 jälkeen siirtyi Helsinkiin, vuonna 1640 perustetuista alkuperäisistä tiedekunnista. Tiedekunnalla on pitkä ja arvokas historia.
Dunderbergin mukaan Suomen ratkaisu ei kuitenkaan olisi ainutlaatuinen. Euroopan maissa teologisia tiedekuntia on lakkautettu.
– Esimerkiksi Tanskassa Århusin teologinen tiedekunta on muuttunut laitokseksi. Käytännön tasolla se ei ole muuttanut kovin paljon toimintaa. Toisaalta Kööpenhaminassa tiedekunta on ennallaan, samoin Oslossa ja Uppsalassa.
– Toki Helsingin tiedekunnalla on pitkä historia taustalla. Toinen puoli on asiassa se, että suomalainen yhteiskunta on muuttunut 375 vuoden aikana. Maailma on nykyisin aika erilainen. Opiskelijat tarvitsevat monipuolista ja laaja-alaista osaamista.
Kuva: Veikko Somerpuro