Ensin hyvät uutiset: Suomessa on saatu ensimmäiset signaalit siitä, että pitkällinen taantuma on päättynyt ja talous saatu uudelleen kasvu-uralle.
Sen jälkeen huonot: Kasvu on niin hidasta, että yksin sen varaan ei voida rakentaa. Talouden vahvistuminen tarvitsee tuekseen malttia kustannusten nousussa ja lisää tuottavuutta.
– Suomen Pankin pääjohtajan tehtävänä on kertoa karut tosiasiat. Niiden pohjalta voi esittää omia mielipiteitä, mutta omia tosiasioita ei saa sepittää, sanoo Erkki Liikanen.
Erkki Liikanen aloitti Suomen Pankin pääjohtajana vuonna 2004. Kolmessatoista vuodessa hänestä on tullut Euroopan Keskuspankin (EKP) pitkäaikaisin keskuspankkijohtaja. Hän pääsi rakentamaan valuuttaunioni EMU:a ja yhteisvaluutta euroa, kunnes vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut pankkikriisi imaisi koko maailman talouden. Luottamus pankkijärjestelmään romahti, alkoi pitkä ja syvä finanssikriisi, josta on vähitellen toivuttu neljän viimeisen vuoden aikana.
– Suomi on päässyt kasvu- uralle vasta viimeisten euromaiden joukossa. Siihen on ollut vaikuttamassa monta eri tekijää. Euroalueen elpyminen on parantanut vientiä, sillä iso osa Suomen viennistä suuntautuu euroalueelle, Liikanen muistuttaa.
Liikanen kiittää tehtyä kilpailukykysopimusta, jonka ansiosta Suomen kustannustaso kasvaa nyt hitaammin kuin kilpailijamaissa.
Samaan hengenvetoon Liikanen joutuu esittämään varoituksen:
– Kasvu on hidasta, eikä se tule merkittävästi nopeutumaankaan, mutta se tekee talouden sopeuttamisesta helpompaa. Kasvu ei yksin vedä taloutta terveeksi. Myös tulevaisuudessa tarvitaan malttia kustannusten nousussa. Tuottavuutta on kyettävä parantamaan edelleen. Työllisyyttä, etenkin nuorisotyöttömyyttä on kaikin keinoin torjuttava, jotta se ei valu pitkäaikaiseksi.
Suomi on päässyt kasvu- uralle vasta viimeisten euro maiden joukossa.
Kun kasvu käynnistyy, kunnian ottajia siitä löytyy jonoksi asti. Liikanen kiittää tehtyjä toimenpiteitä: eläkeuudistusta, talouden tervehdyttämistoimia, sekä aikaan saatua kilpailukykysopimusta, jossa päästiin yhteisesti sopimalla korjaamaan talouden vaikeita ongelmia. Se mitä on tehty, on merkityksellistä.
Tämä tilanne vaatii malttia. Jo nyt on työmarkkinaleiristä kuulunut viestejä, että ensi syksyn neuvottelukierroksella pitäisi saada palkankorotuksia.
Erkki Liikanen muistuttaa, että meillä on takana monta vuotta, jolloin menetimme kilpailukykyä. Ne korvataksemme meillä pitäisi pitää yksikkötyökustannusten nousu alempana kuin kilpailijamaissa, koska ne olivat pitkään niitä ylempänä ja sen vuoksi työpaikkoja menetettiin paljon varsinkin teollisuudessa.
Kasvu ei yksin vedä taloutta terveeksi. Myös tulevaisuudessa tarvitaan malttia kustannusten nousussa.
Maailmantilanne on epävarma. Liikanen muistuttaa, että huolestuttavista uutisista huolimatta euroalueen talous on viime vuodet vahvistunut.
Donald Trump on valtaan noustuaan liputtanut protektionismin puolesta. Tosiasia on, että talouden kasvua on edistänyt vapaakauppa, joka nyt on ollut Yhdysvaltain presidentin uhkauslistalla. Vielä emme näe, millaisia vaikutuksia näillä puheilla talouden kehitykseen on.
Liikanen viittaa myös brexitiin, jonka arveltiin heikentävän EU:ta.
– Ainakin tällä hetkellä näyttää käyneen päinvastoin. EU on tullut yhtenäisemmäksi ja vahvistunut. Sen sijaan Britannia on ajautunut epävarmuuteen ja päättämättömyyteen. Kun Britannian ja EU:n suhdetta on katsottu tarkemmin, on havaittu, että Britannialla oli suuri vaikutus EU:n politiikkaan ja paljon erityisjärjestelyjä. Se on menettämässä ne eron myötä. Brexitin seurauksena myös Lontoon asema johtavana finanssikeskuksena heikkenee, kun rahalaitokset hajasijoittavat toimiaan muualle, vaikka eivät kokonaan jättäisikään Lontoota.
Liikanen seuraa toiveikkaana myös Ranskan tilannetta. Presidentti Macronin halu uudistaa rakenteita luo positiivista tulevaisuuden näköalaa. Samaan aikaan populistinen äärioikeisto on menettämässä voimaansa.
– Ilmastonmuutos on hyvä esimerkki. Kun Trump ilmoitti, että Yhdysvallat sanoutuu irti Pariisin ilmastosopimuksesta, pelättiin, että se samalla romuttaa koko sopimuksen. On käynyt päinvastoin. Yhdysvallat on jäämässä yksin, kun ilmastonmuutossopimuksen allekirjoittajat ovat tiivistäneet rivejään ja myös monet suuret toimijat Yhdysvalloissa, yritykset ja osavaltiot, ovat ilmaisseet vahvan tukensa ilmastosopimuksen tavoitteille.
Suomen Pankin pääjohtajan tehtävänä on kertoa karut tosiasiat.
Erkki Liikasella on melkoinen perspektiivi asioiden ja ilmiöiden tarkastelemiselle.
Hän tuli eduskuntaan vuonna 1972 Kekkosen aikana. Hänestä tuli kansanedustaja hajotusvaalien jälkeen, kun Kekkonen hajotti vain kaksi vuotta istuneen eduskunnan. Eikä seuraavakaan eduskunta istunut vielä täyttä kautta.
– Mauno
Koiviston merkitys parlamentarismin vahvistajana oli käänteentekevä. Kun Kekkonen hajotti eduskunnan useammin kuin kerran, Koivisto muutti vallinneen toimintatavan. Ei tarvittu uutta lainsäädäntöä. Riitti, kun Koivisto ilmoitti, että hän ei hajota eduskuntaa.
– Aika nopeasti tämä Koiviston oppi parlamentarismista on unohtunut, Liikanen sanoo ja viittaa viime päivinä käytyyn keskusteluun, jossa yksi jos toinen puoluejohtaja on innokkaasti kannattanut eduskunnan hajottamista ja uusia vaaleja.
Muuta Liikanen ei suostukaan päivänpolitiikasta sanomaan. Sen estää hänen asemansa Suomen Pankin pääjohtajana. Tehtävä vaatii riippumattomuutta ja tasapuolisuutta.
– Suomen Pankin ja minun tehtäväni on tuoda talouspoliittiseen keskusteluun faktoja. Sen vuoksi en esitä julkisuudessa mielipiteitä erilaisista asioista, etteivät faktat ja mielipiteet sekoitu.
***
Erkki Liikasella on ollut kolme uraa
Kun Erkki Liikanen nousi 21-vuotiaana eduskuntaan, hän joutui perumaan kesätoimittajaksi menemisen Savon Sanomiin. Kesätoimittajuus vaihtui kansanedustajuudeksi.
Kun hän lähti eduskunnasta 39-vuotiaana, hän oli ehtinyt olla jo SDP:n puoluesihteeri ja valtiovarainministeri.
Alkoi toinen elämänura EU:ssa, ensin Suomen EU-suurlähettiläänä ja sen jälkeen kaksi kautta komissaarina EU-komissiossa.
Tässäkin suhteessa Liikasen ura on ollut poikkeuksellinen. Ennen tuloaan Suomen Pankin pääjohtajaksi hän ehti perehtyä syvällisesti EU:n päätöksentekoon ja koko unioniin. Komissaarina hän vastasi muun muassa teollisuus- ja innovaatioasioista, mikä antoi näköaloja globalisaatioon ja siihen, millaiset voimat ohjaavat maailmanlaajuisesti taloutta, politiikkaa ja päätöksentekoa. Äskettäin Suomen Pankin johtokuntaan nimitetyllä Olli Rehnillä on hyvin saman laatuinen urakehitys takanaan.
Erkki Liikasen isä oli aktiivikristitty, Kansan Raamattuseuran ystävä ja pyhäkoulunopettaja. Perhe asui Mikkelissä Pitkäjärven seurakunnan kesäkodilla, josta isä sivutoimisesti piti huolta. Niinpä Erkin lapsuuteen kuuluu erottamattomana osana virren veisuu.
– Presidentti Mauno Koiviston hautajaisissa laulettiin vanhoilla sanoilla Koiviston lempivirsi Sua kohti Herrani. Sain laulaa kirkossa virren kanttorin kanssa täysin palkein.
Kuva: Olli Seppälä. Erkki Liikanen tuli eduskuntaan Kekkosen aikana. Nyt Suomen Pankin pääjohtajana hän ei halua ottaa kantaa päivänpolitiikkaan. Taustalla Hannu Väisäsen teos March Yellow.