Joukko Suomen kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen johtajia vetoaa kansainvälisten opiskelijoiden auttamisen puolesta, koska monet EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat Suomessa vaikeassa asemassa. Kirkonjohtajien mukaan tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä ja asiallista tietoa koulutuksesta, elämisestä ja työllistymisestä Suomessa. Suomalaisten viranomaisten ja oppilaitosten yhteistyötä tarvitaan, jotta tällä hetkellä vaikeassa asemassa olevat opiskelijat saavat apua.
Suurimmaksi ongelmaksi on kirkonjohtajien mukaan osoittautunut, että kansainväliset opiskelijat uskovat työllistyvänsä Suomessa helposti ja kattavansa siten opiskelukustannukset, maksavansa matkasta kertyneet velat sekä elättävänsä itsensä ja mahdollisesti myös Suomeen mukana tulleen perheensä. Kun näin ei tapahdukaan, ovat useat kolmansista maista tulleet opiskelijat vakavassa hädässä, sillä he eivät ole Suomen opintososiaalisten etujen piirissä.
Ensimmäiset viestit opiskelijoiden kasvaneesta ahdingosta tulivat kirkonjohtajien mukaan jo vuonna 2023, mutta viestit opiskelijoiden vaikeasta tilanteesta ovat lisääntyneet viime aikoina.
Kirkkojen johtajat pitävät kuitenkin tärkeänä, että maassa jo olevia opiskelijoita autetaan heidän tämänhetkisessä ahdingossaan. Heidän auttamisensa ei voi jäädä vain kirkkojen, kristillisten yhteisöjen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen vastuulle.
Lue kirkonjohtajien vetoomus alta.
Kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen johtajat esittävät huolensa ulkomaalaisten EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ahdingosta Suomessa. Suomalaisten viranomaisten ja oppilaitosten yhteistyötä tarvitaan, jotta tällä hetkellä vaikeassa asemassa olevat opiskelijat saavat apua. Jatkossa opiskelijoiden tulee voida tehdä päätöksensä saapua Suomeen todenmukaisen ja riittävän laaja-alaisen tiedon perusteella.
Korostamme ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Ensisijaisen tärkeää on asiallisen tiedon välittäminen koulutuksesta, elämisestä ja työllistymisestä Suomessa. Suurimmaksi ongelmaksi on osoittautunut, että kansainväliset opiskelijat uskovat työllistyvänsä Suomessa helposti ja kattavansa siten opiskelukustannukset, maksavansa matkasta kertyneet velat sekä elättävänsä itsensä ja mahdollisesti myös Suomeen mukana tulleen perheensä. Kun näin ei tapahdukaan, ovat useat kolmansista maista tulleet opiskelijat vakavassa hädässä, sillä he eivät ole Suomen opintososiaalisten etujen piirissä. Eri kirkoilta ja kristillisiltä yhteisöiltä tulleiden viestin perusteella herää kysymys, onko opiskelijoille annettu todenmukaista tietoa suomalaisesta työelämästä, työpaikkojen määrästä sekä kielitaitovaatimuksista.
Taustalla toimineet agentuurit ovat saattaneet veloittaa palveluistaan opiskelijoilta suuria summia saattaen nämä pahasti velkaantumaan. Agentuurien epäeettinen toiminta kuormittaa opiskelijoita taloudellisesti sekä johtaa heidät epärealistisiin käsityksiin elämästä Suomessa. Myös oppilaitosten ymmärrys siitä, mitä kansainvälisten opiskelijoiden tulisi tietää Suomesta, on voinut olla puutteellinen. Oppilaitosten tuki kansainvälisille opiskelijoille on lähinnä opintoihin liittyvää.
Eri kirkkojen ja niiden seurakuntien sekä kristillisten järjestöjen diakonisen avustustoiminnan ja oppilaitostyön kautta on välittynyt ikävä kuva kansainvälisten opiskelijoiden elämästä eri puolilla Suomea. Ensimmäiset viestit opiskelijoiden kasvaneesta ahdingosta tulivat jo vuonna 2023, mutta ne ovat lisääntyneet viime aikoina. Maaliskuussa 2025 uutisoitiin, että jo 30–40 prosenttia ruokajonojen asiakkaista on kansainvälisiä opiskelijoita (Yle 26.3.2025).
Mielestämme on hyvä asia, että Suomi tavoittelee kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrän kasvattamista. Vuonna 2024 Suomeen oleskeluluvan saaneista iso osa olikin juuri opiskelijoita ja heidän perheenjäseniään. Kansainvälisille opiskelijoille suunnattu materiaali ja perehdytys ei ole kuitenkaan ollut riittävää. Omasta kulttuurista käsin on ollut mahdotonta hahmottaa Suomen ilmastoa, yhteiskuntaa ja arkea pelkän materiaalin perusteella.
On hyvä, että kansainvälisten opiskelijoiden tilannetta selvitetään lainsäädännön ja ihmiskaupan tutkinnan tasolla, jotta tilanteeseen saadaan muutos. Kirkkojen johtajat pitävät kuitenkin tärkeänä, että maassa jo olevia opiskelijoita autetaan heidän tämänhetkisessä ahdingossaan. Heidän auttamisensa ei voi jäädä vain kirkkojen, kristillisten yhteisöjen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen vastuulle.
Helsingissä 12.5.2025
Arkkipiispa Elia
Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtaja
Arkkipiispa Tapio Luoma
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Piispa Raimo Goyarrola
Katolinen kirkko Suomessa
Territorion johtaja, everstiluutnantti Saga Lippo
Suomen Pelastusarmeija
Kirkkokunnanjohtaja Tommi Koivunen
Suomen Vapaakirkko
Församlingsföreståndare Markus Österlund
Andreaskyrkan, Missionskyrkan i Finland
Samfundsföreståndare Peter Sjöblom
Finlands svenska baptistsamfund
Distriktsföreståndare, pastor Leif-Göte Björklund
Finlands svenska metodistkyrka
Piirikunnanjohtaja, pastori Soile Kasi
Suomen Metodistikirkko
Assistant chaplain, the Revd Dr Mika Pajunen
Anglican Church in Finland
Johtaja, pastori Aimo Helminen
Suomen Adventtikirkko
Johtaja, pastori Jari Portaankorva
Suomen Baptistikirkko
Puheenjohtaja Kauko Uusila
Suomen Helluntaikirkko
Lari Junkkari
Ystävien Uskonnollinen Seura – Kveekarit
Pääsihteeri, pastori Mayvor Wärn-Rancken
Suomen Ekumeeninen Neuvosto