Suomen suurin vuotuinen hengellinen tapahtuma vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestetään viikonvaihteessa Lopella Räyskälän lentokentän alueella. Juhlille odotetaan noin 80 000 vierasta.

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen SRK:n johtokunnan puheenjohtaja Valde Palola vastasi ennen suviseurojen alkua Kotimaan kysymyksiin herätysliikkeen ja kirkon suhteista. SRK on Suomessa toimivien vanhoillislestadiolaisten rauhanyhdistysten keskusjärjestö.

Palola painottaa sitä, että vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen ja kirkon väliset suhteet ovat perinteisesti olleet avoimet ja rakentavat, herätysliike on toiminut historiansa alkuvaiheista asti osana kansankirkkoa. Palolan mukaan liikkeen piirissä kansankirkko on koettu tärkeäksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, ja sen roolia kristillissiveellisen elämäntavan ylläpitäjänä sekä kansakuntaa yhdistävänä voimana on pidetty tärkeänä ja merkittävänä.

PALOLA TOTEAA myös, että liikkeen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti eri tasoilla kirkon luottamustehtäviin sekä paikallisseurakuntien toimintaan. Myös kirkon palveluksessa on lähes kaikilla työaloilla runsaasti vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluvia viranhaltijoita.

— Liikkeen piirissä kirkon tämänhetkinen tilanne aiheuttaa vakavaa huolta. On huolestuttavaa, että kirkon sisällä on tahoja, jotka pyrkivät muuttamaan kirkon arvopohjaa yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten mukaiseksi. Tästä esimerkkinä on nyt prosessissa oleva samaa sukupuolta olevien avioliittokysymys. Erityisenä huolenaiheena on nyt se, että piispainkokous on ottanut pastoraalisen ohjeen muodossa roolia viedäkseen samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisen osaksi kirkollista vihkimiskäytäntöä, Palola sanoo.

Hänen mukaansa aivan erityistä huolta aiheuttaa piispainkokouksen pastoraalisessa ohjeessa ilmaistu perustelu, jonka mukaan lukuisat papit ovat jo suorittaneet ja suorittavat edelleen samaa sukupuolta olevien vihkimisiä.

— Muun muassa tähän käytänteeseen nojaten ohjeessa todetaan, että kirkolliseen avioliittoon vihkimisen oikeustila on muutoksessa ja asiantuntijoiden mukaan se voi myös muuttua ilman lainsäädäntötoimea, mikäli laissa ei ole kyseisen asian kieltoa. Tältä osin piispainkokouksen ohjeessa sanotaan, ettei kirkko ole lisännyt kirkkojärjestykseen avioliittolain mahdollistamaa erityistä ehtoa, eli rajausta, että vihitään vain miehen ja naisen muodostamia pareja, Palola sanoo.

HÄNEN MUKAANSA piispainkokouksen ohjeessa on sisäänrakennettuna viesti siitä, että samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkiminen on nyt annetulla ohjeella mahdollista saada kirkon normaaliksi käytänteeksi ilman säädösmuutosta. Tämä merkitsee, että vahvasti kirkon oppiin perustuva asia voi muuttua ilman kirkolliskokouksen päätöstä.

— Asiana piispainkokouksen menettelytapa on äärettömän vakava ja se avaa epävarman tulevaisuuden kuvan siitä, millaiseksi muodostuu jatkossa kirkon lainsäädäntötapa koskien kirkon oppia. Voidaan kysyä, onko sen murenemisen alku tässä?

Valde Palolan mukaan muutos merkitsisi sitä, että jatkossa piispainkokous alkaisi asteittain muutoinkin määrittelemään kirkon oppia käyttäen muutoksen perusteena sitä, ettei asiaa ole olemassa olevassa lainsäädännössä kielletty tai rajattu.

— Jos kehitys on tämän suuntainen, kysymykseksi nousee, onko kirkko tällöin enää kansankirkko, Palola sanoo.

Suviseuroissa järjestetään perjantaina perinteiseen tapaan puhujien ja seurakuntavanhinten kokous. Kokoukseen on varattu neljä tuntia. Valde Palola sanoo, että hän ottaa kokouksen avauspuheenvuorossa esille piispainkokouksen pastoraalisen ohjeen. Hän ei osaa tässä vaiheessa kuitenkaan sanoa, nouseeko ohje muutoin esille kokouksessa.

Puhujien ja seurakuntavanhinten kokouksen varsinaisen alustuksen teemana on ”Katsokaa, ettei kukaan teitä viettele”. Seurakuntavanhin tarkoittaa tässä yhteydessä jäsenyhdistysten valitsemia kokousedustajia.

Arkkipiispa: ”En näe, että tällä ohjeella olisi kävelty kirkolliskokouksen yli”