Kirkon työntekijät ovat alkaneet kerätä yhteen kesän rippileirien kokemuksia sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median keskustelutunniste eli hästäg #ripari2014 lähti liikkeelle toukokuussa. Tuolloin Punkaharjun kappeliseurakunnan nuorisotyönohjaaja Juha Hakala esitteli mikroblogipalvelu Twitterissä idean kesän rippileirejä yhdistävästä keskustelutunnisteesta.
Tunnisteen kautta on jaettu kuvia ja tekstiä ainakin Twitterissä, nuorten suosimassa kuvapalvelu Instagrammissa sekä yhteisöpalvelu Facebookissa. Sisältö on julkista ja kaikkien palveluihin kirjautuneiden nähtävillä.
Hakala kertoo Kotimaa Pro:lle idean keskustelutunnisteen luomiseen syntyneen tavallisessa suunnittelupalaverissa yhdessä seurakunnan kappalaisen Marjaana Härkösen ja kesäharjoittelija Pauliina Laamasen kanssa. Varsinaiseksi rippileirejä yhdistäväksi tapahtumaksi tunniste nousi kuluvalla viikolla kesän rippileirien alettua.
Keskustelutunnisteet yleinen ilmiö sosiaalisessa mediassa
Keskustelutunnisteet ovat sosiaalisessa mediassa arkipäiväinen ilmiö. Niitä käytetään erityisesti Twitter- ja Instagram-palveluissa eräänlaisina päivitysten avainsanoina. Jotkin tunnisteet nousevat silloin tällöin laajemmiksi puheenaiheiksi ja saattavat esiintyä suuressa määrässä päivityksiä eri sosiaalisen median sovelluksissa.
Eniten levinnyt kirkkoon liittyvä suomalainen keskustelutunniste on tällä hetkellä 140:n merkin saarnoja keräävä #twaarna. Tunnisteen loi Twitterissä teologian opiskelija Visa Viljamaa.
– Olen ollut vetämässä rippileiriä viimeksi neljä vuotta sitten, jolloin älypuhelimet, taulutietokoneet ja sosiaalinen media eivät vielä olleet samanlainen ilmiö kuin nyt. Mietimme, miten pääsisimme rippileirien asian äärelle niiden kautta, Härkönen kertoo tunnisteen #ripari2014 synnystä.
Monessa palvelussa
Ensimmäisinä päivinä on Härkösen ja Hakalan mukaan keskitytty tunnelmien jakamiseen. Alkuvaiheessa aktiivisia ovat olleet lähinnä työntekijät. Härkönen ja Hakala kuitenkin iloitsevat, että myös isoset ja leiriläiset ovat hiljalleen aktivoituneet.
Hakalan mukaan Twitterin kautta on aktivoitunut erityisesti työntekijöitä. Nuorista suurempi osa käyttää aktiivisesti kuvienjakopalvelu Instagrammia, joka hyödyntää Twitterin tapaan keskustelutunnisteita. Hakala kertoo isosten hyödyntävän myös Kik Messenger -keskustelusovellusta.
Tunnisteen kautta Hakala toivoo työntekijöiden saavan esimerkiksi kysymyksiä ja yhteisiä keskustelunaiheita leiriläisiltä. Lyhyet vastaukset onnistuvat myös verkossa.
Verkon kautta uusia yleisöjä
Härkösen mielestä #ripari2014-kaltaiset ilmiöt muistuttavat, että kirkko on vahvasti nykyajassa elävä instituutio. Kirkon työntekijöiden on liikuttava siellä missä seurakuntalaisetkin.
– Tällaisen ilmiön kautta on mahdollista saada yhteyttä myös niihin nuoriin aikuisiin, joihin kontakti on muuten ohut. Rippileireistä ja leirikeskuksista on useilla hyviä muistoja. Moni onkin tarttunut tunnelmallisiin kuviin leirikeskuksista ja kommentoinut, kuinka muistorikkaita paikkoja kesäkodit ovat.
Tunnisteen kautta on tähän mennessä jaettu rippileireiltä erityisesti kuvia ja tervehdyksiä. Keskusteluun on osallistunut muun muassa Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma, joka lähetti keskiviikkona tunnisteella rippileiriläisille tervehdyksen Twitterissä.
– Saimme keskiviikkona myös haasteen ottaa ryhmäkuva, jossa on jokin sanoma. Sitä mietittiin eilen iltaohjelmassa, Hakala kertoo.
Uhkat kääntyvät vahvuuksiksi
Verkon ilmiöistä puhuttaessa esiin nousee helposti huoli yksityisyydestä. Hakala ei kuitenkaan usko rippileirien välisen viestittelyn haittaavan leirien toimivuutta tai yksityisyyttä.
Hakala huomauttaa, että nuoret jakavat pääsääntöisesti itsestään ottamiaan kuvia eli selfieitä. Lisäksi ainakaan Punkaharjulla työntekijät eivät jaa seurakunnan linjauksen mukaisesti rippikoululaisista tunnistettavia kuvia verkossa.
Härkösen ja Hakalan mukaan ikävää palautetta itse ideasta ei ole vielä tullut. Sen sijaan keskustelutunnisteella on ehditty jo laittaa kiusoittelevaa sisältöä. Härkönen ja Hakola kehottavat suhtautumaan kielteiseen sisältöön tyynesti.
– Kristillisen etiikan mukaan kuuluu kääntää toinenkin poski. Ikävät asiat voi rakastaa kuoliaaksi, eli kääntää ne huumorin kautta positiivisiksi, Härkönen sanoo.
Hän myös muistuttaa, että sosiaalisen median ikäviä ilmiöitä on helppo käsitellä leirillä heti kun niitä ilmestyy.
– Se on samalla myös rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön opettelua, Härkönen toteaa.
Kuva: Emilia Karhu