Seurakunta ylittää Torniossa valtion rajat

Tornion ja Haaparannan välillä kulkeva raja on lähes näkymätön, vaikka sen eri puolilla on eri valtiomuoto, valuutta, kieli ja aika. Seurakunnat tekevät rajan yli tiivistä yhteistyötä, joka näkyy myös käytännön elämässä.

– Haaparannan kolehdista löytyy euroja ja Tornion kolehdista kruunuja, kertoo Tornion seurakunnan kirkkoherra Martti Puontila.

25 vuotta yhteisjumalanpalveluksia

Puontila on aiemmin toiminut muun muassa Karungin kirkkoherrana. Ruotsin Karungi ja Suomen Karunki ovat alunperin samaa kuntaa. Pitäjien kirkot nököttävät toisiaan vastapäätä siten, että niiden väliin jää parikilometrinen Karunginjärvi.

Jo neljännesvuosisata keväisin on pidetty yhteinen jumalanpalvelus vuorovuosin Ruotsin ja Suomen puolella niin, että saarnavuorot ovat vaihdelleet.

– Kerran haimme Ruotsin puolen kyläläiset hevosilla jäätä pitkin, toisen kerran moottorikelkalla. Nyt järven yli kulkee jäätie, eikä enää tarvitse kiertää lähes puolensadan kilometrin kiertotietä bussilla.

Tornion ja Haaparannan seurakunnat ovat puolestaan järjestäneet muun muassa yhteisiä veneretkiä ja laulutilaisuuksia. Seurakuntaretkillä on käyty Vadstenan ja Valamon luostareissa ja Tuomas-messuja on pidetty vuorotellen.

Rajalla-kauppakeskuksessa päivystää pappeja Suomesta ja Ruotsista

Haaparannan ja Tornion kaupungit ottivat tavoitteeksi rakentaa ydinkeskustansa yhteen ja perustivat sitä varten Rajalla På gränsen -hankkeen. Hankkeen ensimmäinen maamerkki on Rajalla-kauppakeskus, joka avattiin 2008.

Tornion, Alatornion ja Karungin seurakunnat yhdistyivät 2007. Seuraavana vuonna nimettiin työryhmä miettimään Tornion ja Haaparannan seurakuntien rajayhteistyötä.

Työryhmään kuuluvat seurakuntien kirkkoherrat, talouspäälliköt ja yksi diakoniatyöntekijä sekä kaksi valtuutettua kummastakin seurakunnasta.

Työryhmä suunnittelee muun muassa yhteistä kappelia valtioiden rajalle. Toteutukseen asti on toistaiseksi päässyt idea, että työntekijät olisivat yhdessä tavoitettavissa Rajalla-keskuksen kahviloissa.

– Seurakunnille nimettiin keskusteluja varten pöytä yhdestä kauppakeskuksen kahvilasta. Siellä päivysti muutaman tunnin päivässä työntekijä kummastakin seurakunnasta.

Nyt toiminta on siirretty seurakunnan tiloihin iltakahvilaksi. Nuorisotyö jatkaa vielä kahvilapäivystystä perjantaisin.

Kanttori saa palkkaa kahdesta maasta

Haaparannan ja Tornion seurakunnilla on yksi yhteinen kanttori. Kumpikin seurakunta maksaa hänelle erikseen puolikkaan kanttorin palkan.

– Väliaikainen kanttorin virka meni läpi. En tiedä menisikö läpi vakituinen virka. Papit ovat hiippakuntiensa alaisia. Diakonit, nuorisotyöntekijät ja kanttorit valitsee seurakunta. Virkojen suhteen näiden ammattiryhmien kesken olisi helpompi tehdä yhteistyötä.

Seurakuntalaiset kysyvät pappeja rajasta välittämättä toimittamaan kasteita, vihkimisiä ja hautaan siunaamisia.

– Kasteet ja hautaan siunaamiset ovat helpompia järjestää rajan yli. Vihkimiset sen sijaan ovat virallisia yhteiskunnan asettamia velvoitteita kirkolle. Täytyy anoa lupa, jotta voi vihkiä parin toisen valtion puolella.

Kappeli rajalla ratkaisisi vihkimisongelman

Vihkimisongelmaa voisi helpottaa seurakuntien yhteinen kappeli, jota on pitkään suunniteltu Rajalla-keskukseen.

– Kappeli olisi kummankin hiippakunnan maaperällä, joten tätä ongelmaa ei olisi.

Toistaiseksi hanke on ollut seurakunnille liian iso investointi, mutta Puontila on toiveikas sen suhteen.

– Alueelle suunnitellaan hotellia ja tapahtumapuistoa ynnä muuta. Se tuo turisteja ja väkivirtaa. Silloin kappelihanke saisi tulta alleen.

Tulkkia tarvitaan harvoin

Torniolainen yhteisöradio Radio Pro lähettää kanavallaan sekä Alatornion että Haaparannan kirkkojen jumalanpalveluksia.

– Haaparannan seurakunta on joskus ilmoittanut omista tapahtumistaan Tornion Kirkkolaiva-lehdessä. Lehden jakelua ei kuitenkaan ole toistaiseksi ole järjestetty Haaparannan puolelle, Puontila kertoo.

Ruotsi on Haaparannan seurakunnan virallinen kieli. Etenkin kaupungin keskustassa elää paljon suomalaisia eläkeläisiä.

– Puhumme haaparantalaisten kanssa enemmän suomea ja meänkieltä kuin ruotsia. Tulkkia tarvitaan hyvin harvoin.

Pudasjärven kirkkoherra siirtyi johtamaan Haaparannan seurakuntaa

Haaparannan seurakunnassa työskentelee tällä hetkellä kaksi suomalaista pappia. Neljästä papista vain yksi ei osaa suomea. Suomalaisia löytyy myös diakoneista ja nuorisotyöntekijöistä.

Juha Rauhala, entinen Pudasjärven kirkkoherra ja tuomiokapitulin asessori aloitti juuri äsken Haaparannan uutena kirkkoherrana. Odotuksena on, että yhteistyöasiat paranevat entisestään. Lähiaikoina pidämme ehkä yhteisiä jumalanpalveluksia Haaparannan ja Tornion kirkoissa, Martti Puontila sanoo.

Kuva: Raija Kurki. Tornion seurakunnan kirkkoherra Martti Puontila odottaa yhä tiiviimpää yhteistyötä Haaparannan seurakunnan kanssa.

Edellinen artikkeliSuomen suosituimman musiikkitapahtuman perillisessä veisataan virsiä
Seuraava artikkeliKolme kysymystä MM-kisoista: ”Astmasta kärsiville urheilijoille tilanne on vaikea”

Ei näytettäviä viestejä