Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien taloustilanne parani vuonna 2015, kertoo Kirkon tiedotuskeskus tiedotteessaan. Yli puolet 290 seurakunnasta piti taloutensa tasapainossa tai ylijäämäisenä. Neljäsosalla talous oli pääpiirteittäin tasapainossa. Joka viidennen seurakunnan talous oli vaikeuksissa.
Mitä tästä pitäisi ajatella, Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander?
– Suurin osa seurakunnista on onnistunut niukassa taloustilanteessa. Hyvä uutinen on se, että seurakunnille kertyy rahaa, vaikka tulopuolella on epävarmuutta.
Seurakuntien kulukuuri on pääpiirteittäin onnistunut kolmatta vuotta putkeen. Seurakunnissa on vähennetty investointeja, henkilöstökustannuksia ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintaa. Valtaosa investoinneista vuonna 2015 oli kiinteistöjen korjauksia.
Verotuloissa piili seurakunnille mieluisa yllätys. Kirkon saamat verotulot kasvoivat 18 miljoonaa euroa, joista puolet on kirkollisveron tuottojen ja puolet yhteisöveron tuottoa. Vuosi 2015 oli viimeinen, jona kirkko sai osuuden yhteisöveron tuotosta. Vastedes kirkko saa valtionrahoitusta, jolla tuetaan seurakunnan lakisääteisiä tehtäviä.
Peranderin mukaan verojen ennustaminen on vaikeaa ja tällä kertaa tulos oli myönteinen. Se johtuu siitä, että seurakunnan jäsenten verotettavat tulot ovat kasvaneet, vaikka seurakuntien jäsenmäärä on pienentynyt.
Seurakuntien rahavarallisuus kasvoi 57 miljoonaa euroa 776 miljoonaan euroon. Se tarkoittaa sitä, että seurakuntien käytettävissä olevan rahan määrä kasvoi. Peranderin mukaan seurakunnat ovat siis toimineet fiksusti epävarmassa taloustilanteessa.
Kirkon taloussuunnittelun linjassa tärkeintä on varovaisuus, hän sanoo.
– Kun otetaan inflaatio huomioon, seurakuntien tulot eivät ole kasvaneet kahdeksaan vuoteen. Seurakuntien on ollut pakko sopeutua ja varautua vieläkin huonompiin taloudellisiin aikoihin.
Kullakin seurakunnalla on omat vaikeutensa, Perander toteaa. Isoilla kaupunkiseurakunnilla on raskas kulurakenne eli paljon kiinteistöjä ja työntekijöitä sekä suurempi kirkosta eroavien määrä kuin pienillä paikkakunnilla. Muuttotappiokunnissa kirkollisveron maksajien määrä vähenee väestön ikääntyessä ja kuollessa.
Pahimmin talousvaikeudet koettelevat Tampereen hiippakunnan seurakuntia. Siellä noin joka kolmas seurakunta on talousvaikeuksissa. Parhaimmin menee Turun hiippakunnassa, jossa noin joka kahdeksannella seurakunnalla menee taloudellisessa mielessä huonosti.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Essee: Kirkko ei elä vain Pyhästä hengestä, rahaakin kuluu
Yhteisöveron poistuminen repii aukkoja seurakuntien talouteen