Seurakunnissa ei innostuta arkkipiispa Kari Mäkisen toivomuksesta nostaa lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuutta talousarvioissa.
Mäkinen otti viime viikolla kantaa kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia vastaan. Samalla hän vetosi seurakuntiin, jotta nämä kasvattaisivat lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuutta neljään prosenttiin talousarviosta.
Kotimaa24:n haastattelemissa seurakunnissa toiveeseen suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti. Käytännössä yksikään haastatelluista seurakuntajohtajista ei pidä taloudellista mahdollisena toteuttaa edes piispainkokouksen aiemmin esittämää kolmen prosentin tavoitetta. Nykyinen kannatuksen määrä on noin 2,5 prosenttia seurakuntien budjeteista.
Esimerkiksi satakuntalaisessa Honkajoen seurakunnassa talousarvioon kirjattu lähetyskannatus on tällä hetkellä yhden prosentin luokkaa eli noin 5000 euroa vuodessa. Yhteisöveron muututtua valtionavustukseksi pieni seurakunta menetti tuloja kolminkertaisen summan.
– Meille muutama tonni on elämän kysymys, sanoo kirkkoherra Johan Lampinen.
Hän muistuttaa, että monilla Honkajoen kaltaisilla seurakunnilla on vain hyvin vähän omaisuutta. Esimerkiksi maaomaisuus on jakautunut epätasaisesti seurakuntien kesken.
Lampisen tavoin myös Pohjois-Karjalan Nurmeksen seurakunnan kirkkoherra Reijo Tuokkola uskoo vapaaehtoisen kannatuksen merkitykseen. Nurmeksessa lähetyskannatus puolentoista miljoonan budjetista on ollut pitkään pari prosenttia. Vapaaehtoisella kannatuksella kerätään suurin piirtein yhtä suuri summa kuin talousarviomäärärahoilla.
Talousarviot alkavat olla jo valmiina
Arkkipiispan vetoomus osuu sikäli viimetinkaan, että seurakunnat viimeistelevät ensi vuoden budjettejaan. Osassa seurakunnista budjetit ovat jo käytännössä valtuustokäsittelyjä vaille valmiita.
Ylivieskan seurakunnassa Keski-Pohjanmaalla kansainväliseen työhön menevien rahojen käsittely alkaa tällä viikolla. Kirkkoherra Timo Määtän mukaan viime vuosien budjetit ovat olleet vuosia samansuuruisia. Kasvattaminen olisi hänen mukaansa suoraan pois jostain muusta seurakunnan työstä.
Vantaan seurakuntayhtymän talouspäällikkö Juha Venhon mukaan yhtymä voisi vielä periaatteessa muuttaa 2,4 prosentin talousarvio-osuuttaan lähetystyöhön. Taloudellisesti siihen ei hänen mukaansa kuitenkaan ole varaa.
– Talousmäärärahat ovat tiukoilla. En tiedä, mihin arkkipiispan lausunto perustuu, Venho toteaa.
Myös Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirjo Ala-Kapee muistuttaa yhtymän taloudellisen tilanteen olevan tiukka. Työttömyyden kasvu ja viime viikkoina kasvuun lähtenyt turvapaikanhakijoiden määrä haastaa seurakuntayhtymän ja kirkon diakoniatyötä myös kotimaassa.
– Jäsenmäärä lasku pääkaupunkiseudun isoissa ja rikkaissa yhtymissä on aiheuttanut tulojen vähenemistä. Kirkon tulonjaossa on ongelmia, jos jäsenmäärä jatkaa laskemistaan, Ala-Kapee sanoo.
Evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien lähetystyövarat ohjautuvat pääasiassa seitsemälle kirkon kanssa sopimuksen solmineelle lähetysjärjestölle. Lähetystyöhön kuuluvan diakonian ohella kansainvälistä diakoniaa tekee myös Kirkon Ulkomaanapu.
Lue myös:
Arkkipiispa vetoaa poliitikkoihin kehitysyhteistyöleikkausten takia
Suomen Lähetysseuran varatoiminnanjohtajan blogikirjoitus aiheesta
Elisabeth Rehn mukana mielenilmauksessa kehitysyhteistyön puolesta