Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen käsitteli Lähetysjuhlien teologisessa symposiumissa Helsingissä väitettä siitä, että kristittyjen ja muslimien uskon kohde on eri huolimatta uskosta yhteen Jumalaan.
Esityksensä aluksi Rissanen analysoi Koraanin syntyhistoriaa ja sen suhdetta Raamattuun ja muuhun kristilliseen aineistoon.
– Lähes kaikki Koraanin sisältä on palautettavissa kristillisiin lähteisiin, joko Raamattuun suoraan tai syyrialaiskristilliseen perinteeseen. Historiallisesti tämä lainautuminen selittyy sillä, että Muhammed elämänsä varhaisessa vaiheessa kulki karavaanien mukana eri puolilla Arabian niemimaata ja tutustui niin kristittyihin kuin juutalaisiin, Rissanen sanoi.
Sama vai eri yksi Jumala?
Mitä kristitty ja muslimi sitten tarkoittavat puhuessaan Jumalan ykseydestä? Rissanen vertaili sekä Raamatun että Koraanin lausumia Jumalan ykseydestä. Yhdistävää molemmille hänen mukaansa on, ettei ole kuin yksi Jumala, joka on kaikkivaltias, ääretön ja iankaikkinen.
– Emme siis voi väittää, jos haluamme olla johdonmukaisia, että toisella on eri Jumala, joka täyttää nämä kriteerit, koska tällä lauseella kumpikin suljemme pois toisen Jumalan olemassaolon mahdollisuuden.
Mutta mitä Jumalan ykseydellä tarkoitetaan? Uskontoja vertailtaessa Rissasen mukaan kohdataan Jumalan tuonpuoleisen ykseyden ymmärtämisen ongelma.
Islamissa suurin synti on Jumalan vertaaminen johonkin luotuun. Kristillinen teologia taas kuvaa Jumalaa, ei lähtien hänen tuonpuoleisesta ulottumattomuudestaan ja erillisyydestään luomastaan maailmasta, vaan ymmärrykselle avautuvin metaforin.
Rissanen pohdiskeli myös sitä mahdollisuutta, että kristillistä traditiota olisi voinut siirtyä Koraaniin nestoriolaisessa muodossa. Hyvä mahdollisuus oli teologinen kiista, joka syntyi 500- ja 600-lukujen vaihteessa Henana-nimisen nestoriolaisen teologisen seminaarin opettajan opetuksien johdosta. Tämän kerrottiin opettaneen, että ”Jumala on Kristus ja Kristus on Jumala”.
Islam ei liitä ”rakkautta” Jumalan ominaisuuksiin
Sille, että Koraanissa kuitenkin torjutaan Jumalan olevan Kristus, kuollut ja ristiinnaulittu, on Rissasen mukaan etsittävä taustaa kreikkalaisesta ajattelusta.
– Kreikkalaisiin jumaliin liittyi apatia, ei sympatia eikä empatia. Tähän voidaan yhdistää se, että islamilaisessa perinteessä ei ole käytetty sanaa ”rakkaus” kuvaamaan Jumalan suhdetta ihmisiin, sillä sen on katsottu olevan heikkoutta. Ihmistä sen sijaan kehotetaan rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistä.
Islam torjuu sovitukseen päätyvän inkarnaation ajatuksen.
– Jumala ei voi olla nöyryytetty. Silloin myös Jumalan ja ihmisen välinen etäisyys on suunnaton ja synti pelkistyy yksittäisiksi sääntöjen rikkomuksiksi. Hengellinen elämä merkitsee tällaisessa uskonnollisuudessa omistautumista sääntöjen noudattamiseen, Rissanen sanoi.
Uskonnot eivät kuitenkaan ole vain oppilauselmia. Kahdesta uskonnollisesta traditiosta voidaan Rissasen mukaan löytää yhteisiä elementtejä.
– Voimme yhdessä kutsua ihmisiä ymmärtämään, mikä on Jumalan edessä vastuumme elämästä ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö meillä edelleenkin olisi syytä kutsua muslimia löytämään jotakin sellaista Jumalasta, mitä hän ei tunne. Siinä kutsussa kuuluu Jumalan rakkaus, Rissanen totesi.
Kaikesta sanotusta Rissanen tiivisti vielä loppupäätelmän.
– Kristityksi kääntyvä muslimi ei koe vaihtavansa Jumalaa, vaan uskontoa. Kokemukseni muslimeiksi kääntyneistä kristityistä ovat samanlaisia, Seppo Rissanen sanoi.
Suomen Lähetysseuran Valtakunnalliset Lähetysjuhlat alkavat lauantaina Vihdissä. Helsingissä tänään pidettävä teologinen symposium kuuluu juhlan ennakkotilaisuuksiin.
Kuva: Matti Karppinen