Selfien ottamista äänestyskopissa ei voi estää

Mitä erikoisimmat selfiet, omakuvat, yleistyvät kaiken aikaa. Jopa äänestyskopeissa on otettu selfieitä salaa kännykkäkameralla. Innokkaimmat voivat kuvata kopissa itsensä äänestyslippunsa kanssa. Joku voi viedä kuvan myös sosiaaliseen mediaan vaikka kesken äänestyspäivän.

Kuvalla voi tosin myös huijata, koska siitä ei välttämättä ilmene, missä vaaleissa ja koska kuva on otettu.

Lakimies Outi Perkiömäki kirkkohallituksen hallinto-osastolta sanoo, että laki ei ota tällaiseen uuteen ilmiöön yksiselitteistä kantaa. Hänen mukaansa selfien ottamista ei voi estää, jos se ei aiheuta häiriötä äänestyspaikalla.

Hän toteaa, että se on tosin vaalisalaisuuden periaatteen vastaista, mutta mikään ei estä paljastamasta omaa vaalisalaisuuttaan vaikka kuvan avulla. Oman lipun kuvaaminen ei mitätöi äänestystä, eikä kuvan julkistamisesta voi koitua muita seuraamuksia kuin kommentointia sosiaalisessa mediassa.

Perkiömäki toteaa, että vaaleihin vaikuttaminen on mahdollista myös varsinaisena vaalipäivänä, kunhan se ei tapahdu äänestyspaikalla eikä sen välittömässä läheisyydessä.

Jos äänestäjät tai tiedotusvälineet haluavat ottaa yleiskuvia äänestyspaikassa, se vaatii aina vaalilautakunnan luvan, joka valvoo, että vaalisalaisuus ei vaarannu.

– Päätösvaltaisen vaalilautakunnan on oltava koko vaalipäivän ajan läsnä äänestyspaikalla. Se ratkaisee tapauskohtaisesti kuvaamisluvan. Vaalilautakunta puuttuu siihen, jos vaalipaikalla tapahtuu jotain asiatonta, Perkiömäki sanoo.

Muiden vaalivapautta ei saa häiritä

Presidentinvaalin toisella kierroksella vuonna 2012 tuli joillakin vaalipaikoilla ongelmia siitä, että äänestäjät arvioivat kovaan ääneen ehdokkaiden seksuaalista suuntautumista. Vaalivirkailijoiden piti puuttua asiaan esimerkiksi Suonenjoella, Iisalmessa ja Maaningalla, Yle kertoi.

Äänestäjän toiminta ei saa rikkoa muiden vaalivapautta äänestyspaikalla. He eivät saa puhua vaalipaikalla ehdokkaista kuuluvasti siihen sävyyn, että sillä pyrittäisiin vaikuttamaan muiden äänestyskäyttämiseen. Se rikkoo äänestysvapautta.

Perkiömäki toteaa, että kirkkolaissa on säännökset järjestyksestä äänestyspaikalla, jota vaalilautakunta valvoo:

”Äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia, eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen.”

”Äänestys on järjestettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Saapuvilla olevien on noudatettava vaalilautakunnan järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi antamia määräyksiä.” (Kirkkolaki luku 23, pykälä 24).

Seurakuntavaalien äänestyspäivä on sunnuntaina 9.11. kello 11–20. Äänestys tapahtuu kirkoissa tai muissa seurakunnan tiloissa.

Kuvassa niin sanottu kelloselfie äänestyskopissa.

Edellinen artikkeliLähetysseuran Lähi-idän työ täyttää 90 vuotta
Seuraava artikkeliTasa-arvovaltuutettu: Suomi palannut miesvaltaiseen hallintokulttuuriin

Ei näytettäviä viestejä