Savolaisten perheen seikkailut kaikissa Suomen kunnissa oli juuri saatu alulle, kun perheen menopeli hajosi lopullisesti. Kun reissuautossa istuu aina vähintään kahdeksan matkustajaa, mikä tahansa auto ei tule kysymykseen. Onnekseen Savolaiset huomasivat, että vanhat asuntoautot on rekisteröity kahdeksalle tai useammalle henkilölle, joten muutaman viikon tauon jälkeen seikkailut jatkuivat, tällä kertaa majapaikan kera.

– Tällä autolla ei voi olla kiireen kanssa liikkeellä, mutta kiireen tunnusta onkin haluttu pyrkiä eroon. Ei suoriteta elämää, vaan eletään sitä, sitä haluamme pitää lähtökohtanamme, Emilia Savolainen sanoo.

Kaikki sai alkunsa siitä, kun perheen lapset kirjoittivat viime keväänä paperille toiveita tulevalle kesälle. Vanhemmat huomasivat, että lapset haluaisivat reissata enemmän.

– Ensin mietin lähikuntiin tutustumista, mutta yhtäkkiä juolahti mieleeni, että jospa seikkailisimme kaikki Suomen kunnat läpi.

Reissuprojekti haastaisi tutustumaan syvällisemmin omiin juuriin ja antaisi lapsillekin tietoa juuristaan.

– Lapset olivat heti intoa täynnä ja jo kolme viikkoa myöhemmin starttasimme ensimmäiselle paikkakunnalle.

Reissaamisen mahdollistaa kotikoulu, joka on Savolaisille elämäntyyli.

OPPIVELVOLLISUUDEN VOI Suomessa suorittaa joko osallistumalla perusopetukseen tai hankkimalla muulla tavoin perusopetuksen oppimäärän mukaiset tiedot. Suomessa ei siis ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuuden suorittaminen esimerkiksi kotona on mahdollista.

Mitenkäs lasten sosiaaliset taidot? Pärjääkö kotikoululainen jatko-opinnoissa? Perhe törmää näihin kysymyksiin
jatkuvasti.

Emilia Savolainen suunnittelee 15-vuotiaan Sebastianin, 13-vuotiaan Elielin, 11-vuotiaan Jaidenin ja 9-vuotiaan Codyn opetuksen, hankkii materiaalit ja vastaa suuresta osasta opettamisestakin. 18-vuotias tytär Jillian on muuttanut isänsä kotimaahan Kanadaan, ja 16-vuotias Tristan käy ammattikoulua.

Kotikoulun suurin haaste ei Savolaisen mukaan liity opettamisen, vaan niihin ennakkoluuloihin mitä kotona opiskelu Suomessa
aiheuttaa. Savolaisten kotikunnassa, noin 80 000 asukkaan Joensuussa perheen pojat ovat ainoat kotona opettavat lapset.

Savolaiset kuuluvat vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen, mutta se ei ole syy koulutusratkaisuun. He eivät tunne liikkeen piiristä yhtään samaan ratkaisuun päätynyttä perhettä Suomessa.

Kotikoulun valitseminen ei tarkoita, että Suomen koulu olisi huono.

– Kotikoulun valitseminen ei tarkoita, että Suomen koulu olisi huono. Luultavasti meidän perheemme on niitä harvoja, jotka ovat päätyneet kotikoulutukseen vain, koska haluamme niin tehdä.

Usein kotikoulussa opiskelevilla lapsilla on Savolaisen mukaan homekoulusta johtuvaa oirehtimista tai kiusaamistaustaa. Ratkaisun haasteellisuuteen hän toteaa, että kun valinta on täysin oma ja vapaaehtoinen, kaikkeen suhtautuu eri tavalla.

– Tuskin jaksaisin, jos kokisin tämän työläänä ja vaikeana. Mutta nyt tämä kaikki tuntuu vain mahtavalta vapaudelta, me saadaan vain täysillä elää elämää.

Nyt reissuperhe on matkalla kuuden kunnan kierrokselle Ähtäristä Karstulaan, mutta matkalla on pysähdytty Jyväskylään viemään Rosie-koira hoitoon. Läheltä löytyi oiva paikka energianpurkamiseen: Seppä Högmanin puisto Väinölässä.

Liikkumisen riemun ohella on hyvä mahdollisuus kartuttaa tietoutta uskonnossa ja historiassa, sillä seppä Jaakko Högman oli erittäin merkittävä henkilö Paavo Ruotsalaisen päätymisessä körttiläisyytenä tunnetun suuren herätysliikkeen johtajaksi. Paikalla, jossa lapset nyt kiipeilevät ja keinuvat, oli 1700–1800-lukujen vaihteessa sepän paja ja torppa.

REISSAAMINEN ON kuulunut jo Emilia ja Brian Savolaisen suhteeseen jo alusta alkaen. Emilia Rissanen lähti 17-vuotiaana kohentamaan englannin kielen taitoaan Torontoon, jossa tapasi Brianin. Supisuomalaisesta sukunimestä huolimatta Brianin vanhemmat ovat syntyneet Kanadassa eikä tämä osannut esi-isiensä maan kieltä lainkaan.

Nuoripari asettui asumaan Torontoon. Kahdeksan vuotta sitten he päättivät kuitenkin muuttaa Suomeen ja lapset menivät pieneen kyläkouluun. Käynti Kanadassa muutti ajatukset koulunkäynnin suhteen.

– USA:ssa ja Kanadassa kotikoulu on hyvin arvostettu asia. Esimerkiksi yliopistot ottavat mielellään kotikoulutuksen saaneita opiskelijoiksi sillä he ovat heidän kokemuksensa mukaan usein itsenäisempiä kuin tavallisen
koulun käyneet.

Kun Suomessa oli asuttu tovi, Brian Savolaisella todettiin kivessyöpä. Hän toipui sairaudesta täysin, mutta lääkärit arvelivat perheen lapsiluvun olevan täynnä. Siksi Jocelynin syntymä neljä vuotta sitten tuntui valtavalta lahjalta. Vuonna 2022 perheeseen syntyi vielä toinen pieni tytär, Kelsie.

– Kun elämä on osoittanut haurautensa, osaa kaikkea arvostaa eri tavalla. Me olemme nämä lapset halunneet ja saaneet, totta kai haluamme myös heidän elämästään tehdä parhaan mahdollisen.

Savolaisten perheessä kotikoulu on koettu mahtavana mahdollisuutena, ja heille sopivimpana vaihtoehtona. Emilia-äiti on tehnyt 12 vuotta työkseen verkostomarkkinointia, se on mahdollistanut kotikoulun ja kuntaseikkailut.

Brian Savolaisen työ kansainvälisen liiketoiminnan parissa vie hänet välillä Atlantin taakse, kuten nyt tämän viikon seikkailujen aikaan, mutta usein myös hän pystyy ottamaan osaa reissuihin.

KOTIKOULUSSA ON vähemmän tuntijakoja. Yhtä aikaa voidaan opiskella esimerkiksi biologiaa, historiaa ja maantietoa. Reissatessa asiat jäävät varmasti paremmin mieleen, kuin jos ne opiskeltaisiin kirjoista.

– Vuosilukuja on turha päntätä niin, että ne muistaisi ulkoa. Paljon oleellisempaa on tiedostaa ja hallita kokonaiskuva maailmasta ja sen tapahtumista.

Savolaisen mielestä tärkeintä on oppia löytämään tarvittava tieto. Oppimisen apuvälineinä ovat luonto, ihmiset, kirjat ja netti.

– Usein pitemmillä automatkoilla on aikaa puhua asioista ja kun tulee eteen asia, josta ei tiedetä riittävästi, saatan sanoa, että katoppa tämä dokumentti tai soitappa sille, kun se tietää tästä asiasta.

Missään ei määrätä, että kotikoulussa tulisi edetä sen opetussuunnitelman ja niiden oppimateriaalien pohjalta, joita asuinkunnassa käytetään. Huoltaja voi tehdä kotioppijalle oman opetussuunnitelman ja päättää, mitä materiaaleja kotiopetuksessa käytetään.

Kirkkojen ympärillä on paljon tarinoita, jotka antavat syvyyttä paikkakunnille.

REISSUILLA YMPÄRI Suomea on jo käynyt selväksi, että ihmiset tekevät paikkakunnan ja luovat sen hengen.

– Etsimme joka kunnasta sen jutun, mistä he ovat ylpeitä, miksi kunta elää tai miksi se ei elä. Suomalaisten pitäisi olla rohkeampia markkinoimaan omaa kuntaansa ja uskoa omaan juttuunsa, Savolainen pohtii.

Jaiden Savolaiselle on jäänyt paikkakunnista parhaiten mieleen Ristijärvi, Hyvinkää ja Kitee. Sebastian Savolainen liputtaa myös näiden kuntien puolesta, mutta mainitsee vielä Siilinjärven, jossa saunottiin kolmessa eri saunassa vuorokauden aikana.

Hän nauttii reissuissa eniten siitä, että on oppinut tuntemaan paikkoja, joita ei ole aiemmin tiennyt olevan olemassakaan. Pojat mainitsevat myös, että vaikka reissussakin tehdään tietysti koulujuttuja, reissussa se on mukavampaa.

Emilia Savolainen kertoo havahtuneensa seikkailujen lomassa siihen, miten vahvaa roolia kirkot ovat näytelleet suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Niiden ympärillä on paljon tarinoita, jotka antavat syvyyttä paikkakunnille.

Vaikka suurin syy reissuun lähtöön on oppiminen, tärkeää on myös jakaa ideoita ja tietoutta kunnista muille omien sivustojen
välityksellä.

KOTONAKIN SUURIN osa asioista opitaan elämällä. Luonnon keskellä elettäessä kalalajejakaan ei harjoitella kirjoista, vaan käymällä kesäaikaan lähes päivittäin ongella omassa rannassa. Kotiin kannetun saaliinsa, hauet ja ahvenet pojat perkaavat itse. Sieniaikana lähdetään korien kanssa metsään. Pojat keräävät sieniä joskus myyntiin asti.

Savolaisten koti on viimeiset seitsemän vuotta ollut luonnostaan kauniilla ja historiastaan rikkaalla Kuhasalon alueella, samoilla sijoilla, jolla on aiemmin sijainnut Valamon luostarin alaluostari eli skiitta.

On vaikea kuvitella rikkaampaa ympäristöä oppimiseen. Kuhasalo on vanhoissa kartoissa saari, mutta maan nousu on saanut aikaan kannaksen saaren ja mantereen välille, joten nykyisin Kuhasalo on niemi. Alueen kasvillisuus on erityisen runsas ja monipuolinen. Polut vievät kallioiseen Kalmoniemeen, jossa vielä 1700-luvulla oli luostarin hautausmaa.

Kotiopettaminen käy vanhempien lompakon päälle eri tavalla kuin koulussa opiskelu. Kotikoululaisten huoltajat maksavat kaiken itse, ei ole kouluruokailua, ilmaisia kirjoja ja muita tarvikkeita. Emilia tilaa toisen kotikielen, englannin opiskelun kirjat Yhdysvalloista. Keskimäärin kullakin oppijalla on kolme kirjaa, loput asiat opitaan muutoin.

EMILIA SAVOLAISEN mielestä jokainen vanhempi tuntee lapsensa parhaiten niin hyvässä kuin huonossa.

– En usko, että kukaan kotiopetuksen valinnut vanhempi menee sieltä missä aita on matalin, jokainen haluaa, että omat lapset tulevat menestymään elämässään.

Haasteellisinta on ehkä ollut huomata ja oppia, että kaikilla viidellä lapsella on ollut eri tyyli oppia asioita. Se vaatii organisointikykyä ja joustamista. Mutta toisaalta kotikoulussa voi todella panostaa kunkin oppijan omiin vahvuuksiin, siihen mikä on se juuri hänen juttunsa.

– Tavoitteeni kotikoulussa on, että lapseni ymmärtävät, että oppiminen ei tapahdu tiettyinä kellonaikoina, vaan joka hetki, joka ikinen päivä. Sekä myös se, että he saavat hyvän pohjan elämälle,
innon oppia uutta ja seikkailumieltä koko elämänsä ajaksi.

Mitä Savolaiset vastaavat, kun kysellään sosiaalisista taidoista ja kaverisuhteista?

– Ystäväpiiri on laaja, kyläilemme paljon. Pojat pelaavat kesällä jalkapalloa ja talvella lätkää, joten kaupungin kentillä tutustutaan tyyppeihin aivan samoin kuin koulumaailmassakin.

Tokihan suuressa perheessä oppii sosiaalisia taitoja aivan luonnostaankin.

Nyt on takana 30 kuntaa ja into on säilynyt. Jos asuntoauton seinät tuntuvat kaatuvan päälle etsitään leikkipuisto tai pelikenttä.

Vaikka reissujen aikana majoitutaan myös muualla kuin autossa, toimintaa, ihmisiä ja uuden oppimista täynnä olevien päivien jälkeen kotiinpaluu on nautintoa kaikille. Mutta yleensä ei kulu monta päivää, kun pojat alkavat kysellä mihin seuraavaksi lähdetään.

Koko elämä kun on tämän perheen mielestä mahtavia mahdollisuuksia ja voimaannuttavia vaihtoehtoja täynnä.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä