1. Ensimmäiset Kirkkopäivät järjestetään Kallion kirkossa Helsingissä 15.–17. tammikuuta 1918, vain kymmenen päivää ennen sisällissodan alkamista.
2. Pääministeri Lauri Ingmanin ensimmäinen hallitus syntyy marraskuussa 1918. Ingman oli paitsi kokoomuslainen poliitikko ja moninkertainen ministeri myös pappi ja teologian professori. Hän oli monarkian kannattaja, kuten moni muukin aikansa kirkonmies. Ingman valitaan arkkipiispaksi 1930.
3. Suomen ortodoksinen kirkko itsenäistyy, kun senaatti antaa asiasta asetuksen marraskuussa 1918. Aiemmin Suomen ortodoksit kuuluivat Pietarin hiippakuntaan ja olivat osa Venäjän kirkkoa.
4. Vuoden 1919 hallitusmuodossa valtio omaksuu neutraalin asenteen uskontoon. Luterilainen kirkko kansan enemmistön kirkkona saa kuitenkin erityisaseman ja oman kirkkolainsäädännön.
5. Kristillinen Taideseura perustetaan 1919 herättämään kristinuskon hengessä taideharrastusta ja edistämään kristillisen taiteen leviämistä.
6. Uskonnonvapauslaki tulee voimaan 1923 ja aiheuttaa ensimmäisen kirkosta eroamisen aallon. Syynä on työväestön epäluulo kirkkoa kohtaan.
7. Kirkossa keskustellaan 1920-luvun alussa laajasti ja kiihkeästi uskonnonopetuksen sisällöstä ja asemasta. Ensimmäinen uskonnon opetusohjelma hyväksytään vuonna 1928.
8. Porvoon hiippakunta perustetaan 1923 maan ruotsinkielisten hiippakunnaksi. Oulun hiippakunta saa nimensä 1923. Aiemmin sitä oli kutsuttu Kuopion hiippakunnaksi, vaikka piispan pääpaikka oli Oulussa.
9. Savonlinnan hiippakunnan keskus siirretään 1924 Viipuriin ja nimeksi tulee Viipurin hiippakunta. Nykyinen Mikkelin hiippakunta on hallinnollisesti Savonlinnan ja Viipurin hiippakuntien jatkumo.
10. Suomen ensimmäinen krematorio valmistuu Helsingin Hietaniemeen 1926.
Vapaa-ajattelijain liitto perustetaan 1937.
11. Ensimmäinen radiojumalanpalvelus lähetetään Tampereen tuomiokirkosta 12. syyskuuta 1926.
12. Helsingin seurakuntien leirikeskuksessa Mustasaaressa pelataan 1931 lentopalloa ensimmäisen kerran Suomessa. Lajista tulee vuosikymmeniksi suosittu ”seurakunnallinen peli”.
13. Ensimmäinen radiohartaus lähetetään 7. maaliskuuta 1932. Aluksi lähetykset tulevat suorana Helsingin Vanhasta kirkosta.
14. Isänmaallinen Kansaliike (IKL) perustetaan 1932. Oikeistoradikaalinen liikehdintä tempaa mukaansa myös kirkon väkeä, erityisesti herännäisiä. Keskeinen vaikuttaja on pappi Elias Simojoki.
15. Vapaa-ajattelijain liitto perustetaan 1937. Sen toiminta on jäsenmäärän pienuudesta huolimatta ollut muuttamassa kirkon asemaa yhteiskunnassa.
16. Uusi koko Raamatun suomennos ja uusi virsikirja hyväksytään 1938.
17. Suomen Raamattuopiston säätiö (alun perin Evankelisluterilainen Sisälähetys -säätiö) perustetaan 1939 muun muassa Urho Muroman aloitteesta. Tarkoituksena on edistää Raamatun tutkimista ja opiskelua.
18. Kuopion hiippakunta perustetaan 1939.
19. Suomen suurin seurakuntalehti Kirkko ja kaupunki näkee päivänvalon 1942, silloin vielä Helsingin kirkkosanomat -nimisenä.
20. Asevelipapit ry perustetaan 1942. Sodan käyneiden pappien sukupolvi löytää uudenlaisen toimintakulttuurin, joka alkaa työstää pappien kirkosta ihmisten kirkkoa.
Piispa Eino Sormusen laatima Kristinoppi eli Vähän katekismuksen selitys hyväksytään 1948. Sitä käytetään oppikirjana kouluissa ja rippikouluissa.
21. Suomalaissyntyinen, Ruotsissa asunut Frank Mangs aloittaa 1943 evankelioimiskokousten sarjan. Suomessa on tilaa uudenlaiselle angloamerikkalaiselle herätyskristillisyydelle.
22. Kirkkohallitus perustetaan 1944 hallinnoimaan seurakunnille toisen maailmansodan aikana jaettuja ulkomaisia avustuksia. Nykyisin Kirkkohallitus on kirkon yhteisten tehtävien asiantuntijaorganisaatio.
23. Kansan Raamattuseuran Säätiö (KRS) perustetaan 1945 sota-ajan hengellisten herätysten seurauksena.
24. Seurakuntaopisto perustetaan 1945. Se aloittaa Järvenpäässä diakonien ja kirkon nuorisotyönohjaajien koulutuksen.
25. Anna-Maija Raittilan esikoisrunoteos Ruiskukkaehtoo ilmestyi 1947. Siitä alkaa Raittilan (myöhemmin Nieminen) ura kirjailijana, kääntäjänä ja virsirunoilijana.
26. Kirkon Ulkomaanapu perustetaan 1947 toteuttamaan kansainvälistä diakoniaa.
27. Suomen evankelis-luterilainen kirkko liittyy 1948 Kirkkojen maailmanneuvoston jäseneksi.
28. Piispa Eino Sormusen laatima Kristinoppi eli Vähän katekismuksen selitys hyväksytään 1948. Sitä käytetään oppikirjana kouluissa ja rippikouluissa.
29. Ensimmäinen Yhteisvastuukeräys järjestetään 1950.
30. Tampereen hiippakunnan synodaalikokouksen 1952 keskustelupuheenvuoroksi tarkoitettu Erkki Niinivaaran kirja Maallinen ja hengellinen synnyttää laajaa keskustelua. Niinivaara pohtii kirjassa Jumalan maailman ja maallisen elämän välistä kuilua.
{kuva_ffe07bf3-c577-4b92-8a7e-bf858202a8ba}
31. Lapuan hiippakunta perustetaan 1956.
32. Kirkon perheasiain toimikunta perustetaan 1956, minkä jälkeen perheasiain neuvottelukeskukset alkavat yleistyä seurakuntien erityistyömuotona.
33. Suomen Kristillinen Liitto (myöh. Kristillisdemokraatit) perustetaan 1958. Ensimmäisen kansanedustajansa se saa vuoden 1970 vaaleissa. Puolueen synty herättää kirkon sisällä tarvetta tehdä eroa politiikan ja uskonnon välille.
34. Helsingin hiippakunta perustetaan 1959.
35. Kirkon nuorisotyön keskus perustetaan 1953.
36. Kirkollisveroa aletaan 1960 periä ennakkoveron yhteydessä eikä yhtenä summana kuten aiemmin, minkä nähdään aiheuttavan kirkosta eroamisia.
37. Vanhoillislestadiolainen liike repeää 1960, ja niin sanottu pappissuunta savustetaan ulos.
38. Oululainen Laila Heinonen kertoo 1960 saaneensa profetian, jossa Suomen kansaa kehotetaan tekemään parannus tai muuten se kokee saman kohtalon kuin Baltian maat. Liikehdintää kutsutaan Oulun profetiaksi tai heinoslaisuudeksi.
39. Konservatiivisia tulkintoja edustava dogmatiikan professori Osmo Tiililä eroaa kirkosta teologista syistä 1962. Tapaus kohauttaa kirkkokansaa, sillä Tiililä oli arvostettu opettaja ja kirkon näkyvä puolestapuhuja.
40. Kain Tapperin Oriveden kirkkoon 1962 tekemä Golgatan kallio -puuveistos aiheuttaa kiistan, jossa moderni ja perinteinen taidekäsitys ottavat yhteen.
Hannu Salaman romaani Juhannustanssit ilmestyy 1964. Se poikii jumalanpilkkasyytteen. Salama saa tuomion 1966.
41. Luterilaisen maailmanliiton neljäs yleiskokous järjestetään 1963 Helsingissä. Kokouksella on Suomen kirkon ekumeenista itsetuntoa kohottava merkitys.
42. Naisteologeille perustetaan 1963 erityinen lehtorin virka.
43. Virsikirjan lisävihko ilmestyy 1964. Siinä on osastot lapsille, nuorille, lähetykselle sekä työlle ja palvelulle.
44 Uusi kirkkolaki tulee voimaan 1964.
45. Hannu Salaman romaani Juhannustanssit ilmestyy 1964. Se poikii jumalanpilkkasyytteen. Salama saa tuomion 1966.
46. Kristillinen opiskelijaliike alkaa pirstoutua, kun Suomen Evankelisluterilainen Ylioppilaslähetys (nyk. OPKO) perustetaan 1964.
47. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys perustetaan 1967. Siitä tulee yksi kirkon lähetysjärjestöistä ja viidennen herätysliikkeen suuri toimija.
48. Uusi jumalanpalveluskäsikirja otetaan käyttöön 1968.
49. Irja Kilpeläisen
Osaammeko kuunnella ja auttaa: lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän opas ilmestyy 1969. Kirjalla on suuri vaikutus sielunhoidon kehittymiseen.
50. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Helsingin Temppeliaukion kirkko valmistuu 1969. Se on yksi maamme vetovoimaisimmista nähtävyyksistä ja modernin kirkkoarkkitehtuurin merkkiteos.
Leireistä tulee rippikoulun valtavirta 1960–70-lukujen taitteessa. Rippikoulua on uudistettu voimakkaasti 1970-luvulta lähtien pedagogisten virtausten mukaisesti.
51. Terho Pursiainen tulee suuren yleisön tietoisuuteen 1969 television ja Uusin testamentti -kirjansa ansiosta. Häntä ja eräitä muita pappeja haukutaan punapapeiksi.
52. Kirkon tutkimuskeskus aloittaa toimintansa 1969 Tampereella.
53. Leireistä tulee rippikoulun valtavirta 1960–70-lukujen taitteessa. Rippikoulua on uudistettu voimakkaasti 1970-luvulta lähtien pedagogisten virtausten mukaisesti.
54. Peruskoululaki tulee voimaan elokuussa 1970. Julkisuudessa esitettyjen näkemysten mukaan uskonto ei kuulu lainkaan kouluun. Kirkossa käydään seuraavina vuosina vastahyökkäykseen ja esitetään perusteluja uskonnonopetukselle.
55. Seurakuntavaaleissa 19. marraskuuta 1970 luottamushenkilöt valitaan ensimmäistä kertaa välittömillä, salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla.
56. Kirkon koulutuskeskus aloittaa toimintansa Järvenpäässä 1970.
57. Arkipyhistä luovutaan työmarkkinajärjestöjen painostuksesta ja kirkon hyväksynnällä. Kirkossa tullaan kuitenkin katumapäälle. Loppiainen ja helatorstai palautetaan entisille päivämäärilleen 1992.
58. Sansa eli Medialähetys Sanansaattajat perustetaan 1973. Se on yksi kirkon lähetysjärjestöistä.
59. Suomen Lähetysseura aloittaa Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet 1973.
60. Jaakko Löytyn levy Asioita joista vaietaan ilmestyy 1974 ja aloittaa Löytyn vaikuttavan uran hengellisen musiikin parissa.
{kuva_16879ce5-8f77-49ea-802f-517931905919}
61. Kirkon lähetysjärjestöihin kuuluva Lähetysyhdistys Kylväjä perustetaan 1974.
62. Joonas Kokkosen ooppera Viimeiset kiusaukset saa ensi-iltansa 1975. Huippusuosittu Paavo Ruotsalaisesta kertova teos opettaa heränneet ja kirkkokansan laajemminkin käymään oopperassa.
63. Naispappeutta vastustava Paavalin synodi perustetaan Helsingin Paavalinkirkossa 1976.
64. Helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainio palaa Australiasta Suomeen 1977 ja alkaa pitää uudenlaisia kokouksia, joissa koetaan kaatumisia ja hurmoksellisia ilmiöitä. Yli-Vainiosta tulee valtakunnallinen julkkis.
65. Raamatuntutkija Heikki Räisäsen ja uskonnonopettaja Esko Saarisen historiallis-kriittinen oppikirja Raamattutieto ilmestyy 1978. Professori Räisäsestä tulee vuosiksi liberaalin raamattuopetuksen symboli.
66. Hengen tie -suomennossarja kristikunnan ja mystiikan teologian klassikoista alkaa ilmestyä 1979 Kirjaneliön kustantamana. Sarjassa näkyy vahvasti professori Seppo A. Teinosen kädenjälki.
67. Avokummikiista Turussa 1980 tuo julkiseen keskusteluun kirkon perhekäsityksen. Arkkipiispa Mikko Juva kommentoi kiistaa sanomalla, että kummien soveltuvuutta pitäisi arvioida vanhempien, ei pappien.
68. Afrikkalainen gospelmessu Lähetysjuhlilla 1981 on säveltäjä-sanoittajakaksikko Simojoki-Kaskisen läpimurto. Pekka Simojoki tunnetaan monipuolisena muusikko-säveltäjänä. Anna-Mari Kaskinen on yksi maamme tuotteliaimmista kirjailijoista.
69. Askel-lehti tuo 1984 uuden tuulahduksen kirkolliseen lehtikenttään. Ensimmäinen päätoimittaja on Olli Valtonen.
70. Harri Heinon kirja Mihin suomi uskoo ilmestyy 1984. Se esittelee ensimmäisen kerran Suomen maailmankatsomukselliset liikkeet yksissä kansissa.
{kuva_fd378e2c-1e4a-4675-a763-d80885e3e650}
71. Uusi virsikirja otetaan käyttöön adventtina 1987.
72. Yhteiskristillinen evankelioimistapahtuma Missio Helsinki järjestetään Helsingissä elokuussa 1987. Pääpuhuja on maailmankuulu evankelista Billy Graham.
73. Hiljaisuuden ystävät ry perustetaan 1987 tekemään tunnetuksi hiljaisuuden retriittiä.
74. Ensimmäiset naispapit vihitään 6. maaliskuutta 1988. Vihkimyksen saa 94 naista eri hiippakunnissa Oulua lukuun ottamatta. Kirkolliskokous oli päättänyt asiasta vuosikymmeniä kestäneiden keskusteluiden jälkeen 1986.
75. Pastori Seppo Juntunen keskittyy vuodesta 1988 alkaen karismaattiseen rukoustyöhön. Hänen työtoverikseen tulee ekonomi Pirkko Jalovaara.
76. Ensimmäistä Tuomasmessua vietetään 10. huhtikuuta 1988 Helsingin Agricolan kirkossa. Tuomasmessua on sanottu ainoaksi suomalaiseksi liturgiseksi innovaatioksi.
77. Kotien rukouskirja ilmestyy 1991. Kirjaa jaetaan koteihin ja siitä tulee seurakuntien kasvatustyön hitti.
78. Luterilainen pappi Markku Koivisto alkaa pitää karismaattisia iltoja Nokian kirkossa 1991. Vuosien myötä toiminta laajenee ja hän ajautuu konfliktiin piispa Juha Pihkalan kanssa. Koivisto perustaa oman uskonnollisen yhdyskunnan, mutta joutuu luopumaan kirkkonsa johtajuudesta ”seksuaalisten rikkomusten vuoksi”.
79. 1990-luvun alun laman seurauksena Suomeen syntyy leipäjonoja. Seurakunnat ovat vahvasti mukana ruokapankkitoiminnassa ja elintarvikejakelun järjestämisessä. Leipäjonot keräävät edelleen tuhansia.
80. Uusi Raamatun suomennos otetaan käyttöön 1992.
{kuva_9e59fd18-ecb2-45fd-b892-6c8096add887}
81. Uusi kirkkolaki tulee voimaan 1993. Se vahvistaa kirkon päätöksenteon riippumattomuutta valtiosta.
82. Kirkkohallituksesta tulee uudistuksessa 1994 kirkon yleisviranomainen, jonka osiksi erillislaitokset liitetään.
83. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko poltetaan syyskuussa 1997. Tapaus koskettaa suomalaisia laajasti.
84. Kaupallinen kristillinen radiokanava Radio Dei aloittaa lähetykset 1997 Helsingissä. Nykyisin kuuluvuusalue kattaa 75 prosenttia suomalaista.
85. Luther-säätiö perustetaan 1999 synnyttämään luterilaisen kirkon sisälle ”opillisesti oikeita” jumalanpalvelusyhteisöjä. Luther-säätiö ajautuu hankaukseen kirkon kanssa ja aloittaa omat pappisvihkimykset. Ruotsalaisen mallin mukainen Lähetyshiippakunta perustetaan 2013.
86. Luterilaiset piispat julkaisevat 1999 kannanoton Kohti yhteistä hyvää. Se on puheenvuoro hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Kannanottoa syytetään liian sosiaalidemokraattiseksi, mutta se tekee näkyväksi kirkon sosiaalieettisen ajattelun.
87. Muun muassa kirkon ammatteihin kouluttava Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittaa 1996.
88. Uudistettu Katekismus hyväksytään 1999. Sitä jaetaan syksyllä 2000 suomalaisiin koteihin kaksi miljoonaa kappaletta. Katekismuksen kirjoittaa piispa Eero Huovinen palauteryhmän kanssa.
89. Uusi uskonnonvapauslaki ja hautaustoimilaki tulevat voimaan 2003.
90. Tampereen vapaa-ajattelijat avaavat 2003 Eroakirkosta.fi-sivuston, josta muodostuu nopeasti merkittävin kanava Suomen evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta eroamiseen.
{kuva_034a20d7-f938-46d3-a4f3-dc0a385933b6}
91. Espoon hiippakunta perustetaan 2004.
92. Adventtina 2004 otetaan käyttöön uusi Kirkollisten toimitusten kirja.
93. Turun piispa Ilkka Kantola eroaa kohun myötä piispanvirasta 2005, kun julkisuuteen tulee hänen avioliiton ulkopuolinen suhteensa. Kantola on vuodesta 2007 ollut kansanedustaja (sd.).
94. Kotimaa24 aloittaa elokuussa 2009 avoimena kirkollisen keskustelun blogisivustona ja syyskuussa 2010 myös uskontojournalistisena uutissivustona.
95. Ensimmäinen nainen vihitään Suomessa piispaksi, kun Irja Askolasta tulee Helsingin hiippakunnan piispa syyskuussa 2010.
96. Ajankohtaisen Kakkosen Homoilta 2010 laukaisee kirkosta eroamisen vyöryn. Vuodessa eroaa yli 83 000 henkilöä. Eroaallon saavat aikaan ohjelmassa esitetyt konservatiiviset näkemykset, jotka mielletään kirkon kannoiksi.
97. Kirkkohallitus ohjeistaa seurakuntia 2012, että ne pitäisivät aina saatavilla gluteenittomia ehtoollisleipiä. Ne valmistetaan riisistä tai maissista, kun tavalliset ehtoollisleivät tehdään vehnästä.
98. Vuoden 2016 alussa voimaan tullut laki poistaa kirkolta yhteisövero-osuuden. Valtio korvaa kirkolle hautausmaiden ja kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpidosta koituvia kustannuksia.
99. Avioliittolaista tulee sukupuolineutraali 1.3.2017. Kirkossa sitä edeltää repivä keskustelu suhtautumisesta samaa sukupuolta olevien vihkimiseen tai avioliiton siunaamiseen. Keskustelu aiheesta ei kirkossa pääty lain voimaantuloon.
100. Uusi rippikoulusuunnitelma tulee voimaan 2017. Vuoden 2001 tavoin se pitää sisällään puolen vuoden keston, seurakuntayhteyden ja tiimimäisen työotteen. Rippikoulu on edelleen yksi kirkon vahvimmista brändeistä.
***
Mikä unohtui? Tämä lista on yksi näkemys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tärkeistä tapahtumista sadan vuoden ajalta. Mitä listalta puuttuu? Kirjoita kommenttisi alle tai lähetä se osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi tai Kotimaan toimitus, PL 279, 00181 Helsinki.
***
Kuvat: Kotimaan kuva-arkisto / Matti Karppinen, J. Utriainen, Jukka Granström, Olli Seppälä
Kuva 1: Kirkolliskokous matkalla Turun tuomiokirkkoon vuonna 1948. Kokous hyväksyi muun muassa luterilaisen kirkon uuden kristinopin.
Kuva 2: Suurin ja omintakeisin herätysliikkeemme, vanhoillislestadiolaiset, on ollut median luuopin alla useaan otteeseen. Kuva Suviseuroista Perhossa 1981.
Kuva 3: Marjatta Laitinen ja Leena Salmensaari esittelivät tulevien naispappien virka-asut medialle 1987. Ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi seuraavana vuonna.
Kuva 4: Kirkosta eroaminen tapahtui vielä vuonna 1990 henkilökohtaisesti kirkkoherranvirastossa. Vuonna 2003 lähtien eroamisen on voinut tehdä sähköisesti.
Kuva 5: Seppo Juntunen piti parantamis- ja rukouskokouksen Hämeenlinnassa elokuussa 1989. Kokousten karismaattiset ilmiöt, kuten kaatumiset, herättivät kiinnostusta.
Kuva 6: Suhtautuminen sateenkaariavioliittoihin jakaa kirkko syvästi. Kirkon työntekijöillä oli kirjavia ristejä rannekoruina Pride 2017 -kulkueessa.