Draamasarja Salatuissa elämissä roolihahmo Aaro Vaalanne (Teemu Lehtilä) on pappi, jolla on raaka rikoshistoria ennen pappisuransa alkua. Tosielämässä Vaalannetta ei kuitenkaan vihittäisi papiksi.
– Systeemi on kohtalaisen aukoton, joten nämä Salkkarien kertomukset tosielämää liippaavista jutuista kuuluvat samaan sarjaan kuin ”olipa kerran”, sanoo vs. lakimiesasessori Jussi Lilja Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulista Kotimaa24:lle.
Papin ammattiin sovelletaan lakia, jossa alaikäisten kanssa työskentelevien rikostausta selvitetään. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan rikostaustaotteeseen merkitään ainoastaan ne rikosrekisteriin sisältyvät tiedot, joilla on arvioitu olevan erityistä merkitystä, kun henkilö työskentelee lasten kanssa. Otteessa näkyvät paitsi lapsiin kohdistuneet rikokset myös seksuaalirikokset, väkivaltarikokset, vapauteen kohdistuvat rikokset ja huumausainerikokset.
Otteeseen merkitään tiedot myös sakkorekisteriin merkityistä sakoista, jotka on tuomittu lapseen kohdistuvista rikoksista tai seksuaalirikoksista sekä toisissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tuomituista vastaavista rikoksista. Lisäksi otteeseen merkitään tieto toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annetusta kiellosta työskennellä tai muuten toimia alaikäisten parissa.
Rikostaustaotteesta ei ilmene, jos rikosrekisterissä on tieto muista kuin edellä luetelluista rikoksista. Esimerkiksi vankeustuomiot muista rikoksista eivät käy otteessa ilmi. Lilja kertoo, että rikosrekisteriote pyydetään yleensä ennen papiksi vihkimistä.
– Asia toimii niin, että henkilö pyytää otteen ja toimittaa sen työnantajalle tai tuomikapituliin tilanteesta riippuen. Jos siinä on jotain merkintöjä, niin tuomiokapituli päättää, mikä merkitys tiedolla on. Rikosrekisteriote on voimassa määräajan sen antamisesta, ja se palautetaan asianomaiselle itselleen, Lilja kertoo.
– Helsingissä on kuitenkin joitakin papiksi vihittäviä, joilta ei tuon lain mukaan edellytetä rikosrekisteriotteen esittämistä.
Aikaisemmin papin taustaa selvitetty myös yliopiston mainetodistuksella
Lilja kertoo, että papin taustaa on selvitetty aikoinaan myös yliopiston mainetodistuksella.
– Sitten on edellytetty kirkkoherran lausunto papiksi vihittävästä. Nyt pappisvihkimystä pyytävä kertoo portfoliossaan osallistumisestaan seurakunnan elämään. Tämä ei luonnollisestikaan kerro mahdollisesta rikostaustasta. Henkilö kuitenkin kertoo tiestään tähän vaiheeseen. Kun merkittävistä asioista puhutaan, niin tähän kuulunee myös henkilön saamat rikostuomiot.
Lilja huomauttaa, ettei pappisvihkimykseen ole subjektiivista oikeutta.
– Ensin edellytetään kutsu ja sitten kokonaisvaltaisesti arvioidaan sopivuus tehtävään. Suomen oikeusjärjestelmään kuuluu, että kärsitty rangaistus ei virallisesti leimaa henkilöä loppuelämäkseen. Tämä koskee yleisesti palvelussuhteisiin tai julkisiin tehtäviin valitsemista.
Mikäli pappi on syytettynä yleisessä tuomioistuimessa, siitä on ilmoitettava tuomiokapitulille.
– Tuomiokapituli voi määrätä asiamiehen seuraamaan oikeudenkäyntiä. Kirkkolaissa todetaan, että jos pappi on tuomittu rikoksesta sellaiseen rangaistukseen, joka osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi olemaan pappina, tuomiokapituli voi määrätä hänet menettämään pappisvirkansa, Lilja jatkaa.
Salatuissa elämissä Vaalanne on ennen uraansa pappina muun muassa siepannut, pahoinpidellyt, vainonnut, uhkaillut, murtautunut asuntoon, sytyttänyt asunnon palamaan ja esittänyt identtistä kaksoisveljeään. Pappisurallaan hän on ainakin suunnitellut murhaa aiheuttaen toimillaan toisen henkilön kuoleman. Tästä Vaalanne ei ole vielä jäänyt kiinni, mutta hän on istunut vankilassa aiemmista teoistaan.
Uutista on korjattu ja täsmennetty 11.5.2018. Poistettu tieto, että Vaalanne on tehtaillut murtovarkauksia, rikkonut virkavelvollisuuttaan tai syyllistynyt virka-asemansa väärinkäyttöön. Lisäksi uutisessa on täsmennetty Vaalanteen tekemiä tekoja.
Kuva: Kuvakaappaus MTV:n Katsomo-palvelusta.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.