Mitkä ovat erikoisimpia kappaleita, joita kanttorit ovat esittäneet hautajaisissa? Mikä musiikki on suosituinta ja toivotuinta? Mistä kappaleista kanttorit ovat kieltäytyneet ja miksi? Entä mitä siunaustilaisuudessa musisoivan omaisen kannattaisi huomioida?
Kotimaa Pro lähetti satunnaisesti valituille kanttoreille eri puolille Suomea kyselyn hautajaismusiikista. Vastaukset yllättivät – ja eivät yllättäneet.
Kestosuosikit Adagio ja Air
Omaisten eniten toivomat ja kanttoreiden useimmin toteuttamat siunaustilaisuuden musiikit ovat klassikkoja. Kestosuosikkeja ovat edelleen Remo Giazotton säveltämä Adagio, joka paremmin tunnetaan nimellä Albinonin Adagio, sekä J.S.Bachin
Air. Suosittuja ovat myös Järnefeltin
Kehtolaulu,
Händelin
Largo ja Oskar Lindbergin
Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta.
Lauluista suosituimpia ovat kyselymme mukaan Täällä pohjantähden alla (sekä Petri Laaksosen säveltämänä ja sanoittamana että vanhana kansanlauluversiona), P. J. Hannikaisen ja Immi Hellenin klassikko Suojelusenkeli, Kari Rydmanin
Niin kaunis on maa sekä venäläinen käännöskappale Olen kuullut on kaupunki tuolla. Suosittuja ovat myös Junnu Vainion sanoittama, Veikko Samulin säveltämä ja Katri Helenan tunnetuksi tekemä vuoden 1980 Syksyn Sävel -voittaja Mun sydämeni tänne jää sekä Ilmari Hannikaisen ja Hilja Haahdin
Matkamiehen virsi.
”Nazi punks fuck off -kappale ei soveltunut siunaustilaisuuteen”
Kanttorigallupissa kysyttiin myös omaisten toiveista, joita kanttorit eivät ole voineet syystä tai toisesta toteuttaa siunaustilaisuudessa. Vain yksi vastanneista kertoi voineensa tähän mennessä täyttää kaikki omaisten toiveet.
Ursula Hynninen Vantaan Korsosta on joutunut kieltäytymään toivotusta kappaleesta kaksi kertaa.
– Dead Kennedysin kappale Nazi punks fuck off oli sisällöllisesti liian vahvassa ristiriidassa kristillisen hautaan siunaamisen kanssa. Europen
Final countdown taas oli mielestäni sopimaton siksi, että on irvokasta saattaa arkku poltettavaksi diskohitin tahdissa. Olen kuitenkin aina päässyt omaisten kanssa hyvässä hengessä neuvottelemalla yhteisymmärrykseen musiikista. He ovat tyytyväisiä kanttorin ammattiavusta, Hynninen kertoo.
Maarit Peltomaa Hollolasta on kieltäytynyt esittämästä Säkkijärven polkkaa, koska ohjeiden mukaan toimitusten musiikin pitää luonteeltaan sopia jumalanpalvelukseen. Marko Hakanpää Turusta kieltäytyy soittamasta siunaustilaisuudessa iskelmiä. Samuli Saarela Imatralta puolestaan vastustaa ”massaviihderoskaa”.
– Kun sellaista on pyydetty, olen sanonut, että parempi paikka on peijaisissa, Saarela toteaa.
Risto Valtasaari Jyväskylästä ei muista pitkän uransa varrelta kuin yhden kerran, jolloin omaisen toive jäi täyttymättä.
– Minulta toivottiin Maurice Ravelin
Boleroa. Jouduin kertomaan omaisille, että sen soittaminen ei oikein onnistu kappelin pienillä uruilla, enkä pitänyt sitä muutenkaan sopivana hautajaismusiikkina, Valtasaari sanoo.
Improvisoimalla syntyy ainutlaatuisin musiikki
Useampikin kyselyyn vastannut kanttori kertoo toisinaan improvisoivansa hautajaismusiikkia, jos omaisilla ei ole toivomuksia. Kanttorit saattavat esittää myös siunaustilaisuuden Raamatun teksteihin itse säveltämäänsä musiikkia.
– Esimerkiksi loppusoiton lomassa voi olla improvisoituja teemoja vainajan elämään liittyneistä aiheista tai sopivista virsistä, Ursula Hynninen toteaa.
Humppilassa on toteutettu urkuimprovisaatioita esimerkiksi lauluista Karjalan kunnailla tai You Raise Me Up.
– The Mission -elokuvan teemaa Gabriel’s oboe on toivottu myös. Yleensä omaisilla on hyvät perustelut toiveilleen, sanoo Tiina-Maria Kauppi Humppilasta.
Hanna Kakkonen Vartiokylän seurakunnasta Helsingistä kertoo soittaneensa kerran hautajaisten alkumusiikiksi kappaleen Memory musikaalista Cats. Hän on myös laulanut siunaustilaisuudessa omaisten toiveesta Kaija Koon kappaleen Jos sua ei ois ollut.
Risto Valtasaarelle jäi erityisenä mieleen, kun noin 10-vuotias pikkuviulisti esitti mummonsa siunaustilaisuudessa kappaleen nimeltä Laiskiaisäidin kehtolaulu.
– Kappale oli kaunis ja ajatuksella valittu, ja tyttö soitti sen hyvin, vaikka nimi hymyilyttikin minua, Valtasaari kertoo.
Mitä on otettava huomioon, jos saattoväki esittää musiikkia?
Kanttoreiden arvion mukaan noin 10-15 prosentissa hautajaistilaisuuksista joku vainajan ystävä tai sukulainen esittää musiikkia. Jos kyse on laulusta tai urkusäestystä vaativasta soitosta, täytyy esiintyjän sopia kanttorin kanssa etukäteen sävellajeista, toimittaa nuotit ajoissa ja kenties harjoitellakin kappaletta kanttorin kanssa etukäteen.
– Läheisen ihmisen voi olla mahdoton hallita tunteitaan siunaustilaisuudessa, vaikka ennakkoon olisi arvellut siihen kykenevänsä. Siksi läheisen musisointia kannattaa miettiä tarkasti ennakkoon. Voidaan vaikka sopia, että kanttori tulee mukaan lauluun, mikäli tunnekuohu tai jännitys muuttuvat ylivoimaisiksi, Ursula Hynninen sanoo.
– Kirkon vaativa akustiikka ja mikrofonin käyttö tuottavat usein ongelmia, Maarit Peltomaa huomioi.