Saamelaisten näkökulmat ohitetaan nykyisin heitä koskevassa päätöksenteossa. Utsjoen seurakunnan liittäminen Inarin seurakuntaan on yksi esimerkki siitä. Näin asian näkee saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Utsjoen seurakunta on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen evankelis-luterilainen seurakunta, jonka alueella saamen kielilain mukainen yli yhden kolmasosan saamenkielisten enemmistö ylittyy kirkkaasti.
Koska Utsjoen seurakunta on joutunut vararikkoon, se toivoo nyt liittymistä Inarin kappeliseurakunnaksi. Sekä Inarin että Utsjoen kirkkovaltuustot ovat esittäneet liitosta Oulun tuomiokapitulille, joka asettaa selvitysmiehen liitosneuvotteluja varten.
– Utsjoen seurakunta on ollut saamenkielisen kirkollisen elämän kotipesä, ja sen pitää olla sitä myös tulevaisuudessa. Kieli ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä, ja siksi kielelliset perusoikeudet ovat valtavan tärkeitä, Sanila-Aikio sanoo.
Hän on huolissaan siitä, että hallinnolliset muutokset eivät ole lähteneet käyntiin suunnitelmallisesti vaan pakon edessä.
– Vaikka Inarin seurakunnalla ja kirkkohallituksella olisi nyt hyvää tahtoa pitää huolta saamelaisten oikeuksista Utsjoella, pitää asiaa katsoa pitkällä tähtäimellä. Heikentääkö tämä entisestään saamen kielten asemaa?
Sanila-Aikio huomauttaa, että vaikka saamelaisten määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, saamen kielten asema on heikentynyt radikaalisti. 1960-luvulla saamelaisista 75 prosenttia puhui vielä saamea ensimmäisenä kielenään. Vuonna 2007 vastaava luku oli enää 24 prosenttia.
– Nykytaso pitäisi vähintäänkin säilyttää, ja mieluummin saamen kielten asemaa pitäisi kehittää ja edistää. Kirkollakin on tässä oma vastuunsa. Saamelaisten näkökulmasta ainoa hyvä vaihtoehto olisi pitää Utsjoen seurakunta itsenäisenä, maksoi mitä maksoi, Tiina Sanila-Aikio sanoo.
Utsjoen kunnanhallitus kutsuu saamelaiskäräjät kokoukseen pohtimaan seurakuntaliitosta
Saamelaiskäräjät on jättänyt seurakuntaliitoksen selvitysmiehelle kysymyksiä, joihin se toivoo liitosselvityksen aikana vastauksia. Lisäksi Saamelaiskäräjät edellyttää asiassa saamelaiskäräjälain 9. momentin neuvotteluja, joita ei vielä ole järjestetty, vaikka saamelaiskäräjiä on jo vapaamuotoisesti kuultu.
Utsjoen kunnanhallitus on kutsunut saamelaiskäräjät pohtimaan Utsjoen seurakuntaliitosta ja sen vaikutuksia kokoukseen ensi maanantaina.
– Utsjoki on saamelaisnäkökulmasta täysin ainutlaatuinen kunta Suomessa, joten kaikki osapuolet siellä puhaltavat yhteen hiileen näissä kysymyksissä. Saamelaiskäräjät on usein samoilla linjoilla Utsjoen kunnan päättäjien kanssa, koska myös kunnan luottamustoimissa on paljon saamelaisia. Tilanne on jo ihan eri esimerkiksi Inarissa tai Enontekiöllä, jossa valtaosa päättäjistä on valtaväestöä, Sanila-Aikio sanoo.
Saamelaiset kokevat epävarmuutta oikeuksiensa toteutumisesta myös sote- ja maakuntauudistuksessa. Tiina Sanila-Aikion mukaan ongelmana on, että ehdotetussa lakipaketissa ei ymmärretä eikä tunnusteta nykyistä lain takaamaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa, jonka toimeenpanija saamelaiskäräjät Suomessa on.
– Lakipaketissa väitetään, ettei saamelaisten kulttuuriseen ja kielelliseen itsehallintoon puututa. Silti sote-puolella kaavaillaan otettavaksi saamelaiskäräjien tehtäviä erilliselle toimielimelle, mikä ei kovin hyvältä näytä.
– Kokonaisuus on pirstoutunut, ja rajapintoja on hankala hahmottaa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto tulee olemaan osin päällekkäinen maakuntaitsehallinnon kanssa, Sanila-Aikio sanoo.
Sanila-Aikion mielestä sekä seurakuntaliitokseen että valtionhallinnon uudistuksiin liittyvät ongelmat on saamelaisten näkökulmasta tiivistettävissä yksinkertaisesti: Valtaväestö katsoo tietävänsä paremmin kuin saamelaiset, mitä saamelaiskysymyksissä pitää tehdä.
Kuva: Kaisa Siren / Lehtikuva
Lue myös:
Utsjoen seurakunnassa talouskatastrofi: Pyytää päästä Inarin kappeliseurakunnaksi
Utsjoen seurakunta huutokauppaa alttaripöydän – Mahdolliset tulot eivät pelasta mitään
Saamelaiskäräjät puuttui asiaan – Utsjoen seurakunnan liitos Inariin seisahtui
Inarin seurakunta hyväksyy Utsjoen liittämisen kappeliseurakunnakseen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***