[Täydennetty 16.02] Kokoomuksen leikkauslistalla on jotakin, johon emerituspäätoimittaja, puolueen kansanedustajaehdokas Tapani Ruokanen Helsingistä ei itse taivu.
Kyseessä on kehitysavusta vähentäminen.
– Olen vanha Kepan puheenjohtaja ja olen sitoutunut 0,7%:iin, Ruokanen sanoo Kotimaa24:lle.
– Se on ehkä minun pimeä kohta, hän hymyilee.
0,7 % viittaa YK:n tavoitteeseen eli siihen, että kehitysavun osuus olisi sen verran bruttokansantuotteesta.
Kokoomus olisi leikkaamassa kehitysavun määrästä.
Ruokanen sanoo, että hänellä on rationaaliset syyt, minkä takia leikkausta ei pidä. Hän perustelee tätä muun muassa sillä, että Afrikka on lähdössä nousuun. Siellä on saatu monissa maissa paljolti kehitysavun ansiosta peruskoulutusta ja -terveydenhuoltoa kuntoon. Vaikka kehitysavun antamisessa on virheitäkin tehty, Ruokasen mukaan niistä on myös opittu ja apua ei pidä vähentää.
Ruokasen vaalikirja Suomi Selviytyy (Docendo) julkaistiin keskiviikkona Helsingissä.
Yllättävä hallituspohjaehdotus
Tapani Ruokasen tuoreessa vaalikirjassa on myös yllättävä ehdotus. Hän kannattaa vaalien jälkeen ykkösvaihtoehtona kokoomuksen, keskustan ja Sdp:n hallituskoalitiota. Ihmettelyyn siitä, etteivät Sdp ja Kokoomus näytä tulevan oikein keskenään toimeen, Ruokanen vastaa myöntävästi.
– Eivät tulekaan. Se on totta. Molemmat ovat turhautuneita siihen, että hallitus on ollut mitä on.
Ruokanen ei kuitenkaan syytä näitä puolueita vaan katsoo, että maailma on muuttunut, ja vaaleissa on ikään kuin puhdistautumisen mahdollisuus.
Ruokanen ei halua puhua hyvinvointiyhteiskunnan purkamisesta. Hän ei kannata sitä. Sellaista voisi tehdä tiukka oikeistokoalitio. Hän puhuu hyvinvointiyhteiskunnan eloonjäämistaistelusta ja pelastustalkoista eli järjestelmän muuttamisesta niin, että hyvinvointiyhteiskunnan sisältö kuitenkin säilyy. Tähän tehtävään tarvittaisiin hänen mielestään edellä mainitut kolme puoluetta, maalaiset ja kaupunkilaiset ja myös etujärjestöistä hän puhuu.
Ruokanen liputtaa Keskustan, Kokoomuksen ja Sdp:n hallitusta
”Oma puoluekantani on aina ollut epäselvä”, emerituspäätoimittaja, nyt kuitenkin Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Tapani Ruokanen kirjoittaa uutuuskirjassaan.. Kokoomuslaista Ruokasen ajattelu kuitenkin vaalikirjan perusteella selvästi on.
Hän vaatii muun muassa tuloverotuksen keventämistä, Suomeen osaavia maahanmuuttajia ja työaika- ja palkkajoustojen ennakkoluulotonta katsomista. Sote puolestaan on avattava kaikille palvelutuottajille, koska vain siten kilpailu voi toimia. Palveluseteli lisäisi kuntalaisen valinnanvapautta, raha seuraisi asiakasta.
Työelämän ristiriidat on Ruokasen mahdollista sopia työpaikkojen tasolla. Etujärjestöillä on rooli raamien rakentajana.
Jonkinlainen tiivistelmä Ruokasen poliittisesta ajattelusta voisi olla hänen kerran käyttämänsä termi ”sivistynyt markkinatalous”. Siinä luovuttaisiin hänen mukaansa vanhoista vastakkainasetteluista. ”Julkinen ja yksityinen eivät ole toistensa vastakohtia vaan täydentäjiä.”
Hallitusmallit pohdinnassa
Tapani Ruokasen mielestä Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitus saisi aikaa helpoimmin Suomen pelastusohjelman, jossa olisivat tarvittavat rakennemuutokset. Se kasvattaisi hänen mielestään sosiaalidemokraatteja oppositiossa ja varmistaisi vilkkaan oppositiopolitiikan.
”Kokoomus, keskusta ja sosialidemokraatit -yhdistelmä jättäisi perussuomalaiset lihomaan oppositioon, mutta se olisi tasapuolisuuteen pyrkivä malli yhteiskunnan uudistamiseksi. Punamulta eli demarit ja keskusta, ehkä täydennettynä perussuomalaisilla tai pienpuolueilla, olisi koalitio, jonka haittapuolet voi nähdä jo: vanhoillisuus saisi yliotteen, holhous vahvistuisi ja yhteiskunnan uudistaminen jäisi puolitiehen”, hän jatkaa.
Toisessa yhteydessä hän kuitenkin kirjoittaa: ”Oma johtopäätökseni politiikkaa ja taloutta vuosikymmeniä seuranneena tarkkailijana on, että seuraava hallitus on perustettava lujalle pohjalle: kokoomus, keskusta ja sosiaalidemokraatit voisivat rakentaa isänmaalle pelastusohjelman, joka kestäisi.”
Eurooppalainen Nato yhä mahdollisuus
Ruokanen ottaa kirjassaan kantaa myös ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Hänen mielestään Suomen päätös ryhtyä yhteistyöhön ydinvoimalan rakentamiseksi venäläisen Rosatomin kanssa on rohkea veto, muta myös nykyajan rauhanpolitiikkaa: Venäjän taloudelliset sijoitukset Suomessa edellyttävät rauhallisia oloja täällä.
Sen sijaan suomalaisten aulius myydä ilman vastavuoroisuutta venäläisille maata täältä, joskus myös strategisesti herkältä alueelta, on Ruokasen mukaan toivotonta sinisilmäisyyttä.
Nato-jäsenhakemuksen mahdollisuus on pidettävä selkeästi auki. Ruokanen katsoo, että Nato on organisaatio, joka puolustaa läntisiä arvoja, demokratiaa ja oikeusvaltiota, joihin suomalaiset uskovat. ”Näin on siitä huolimatta, halutaanko Natoon vai ei. Siksi esimerkiksi Naton vertaaminen Venäjään on yksiselitteisesti poliittinen virhe ja väärä signaali Venäjän suuntaan.”
Turva- ja puolustusunioni, ajatus eurooppalaisesta Natosta, olisi eläkkeellä olevan päätoimittajan mukaan yhä mahdollisuus. Euroopan turvallisuusrakenteita on aktiivisesti kehitettävä, myös puolustusulottuvuutta yhteistoiminnassa Naton kanssa.
”Nato-keskustelun lisäksi on pohdittava ennakkoluulottomasti puolustusyhteistyön voimakasta sitomista valtiosopimuksen Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Sopimus olisi eräänlainen valtioliitto, jonka Yhdysvallat ja Nato takaisivat.”
Ehdotus politiikasta saunaklubin jäseneltä
Kirjassaan Tapani Ruokanen käy myös lyhyesti läpi elämäänsä ja työhistoriaansa. Hän on toiminut päätoimittajana Suomen Kuvalehden ohella myös Sana– ja Kotimaa-lehdessä. Ruokanen on pappi.
Selviääpä lukijalle sekin, että opiskeluaikojen heprean- ja kreikankielisen harjoitusporukasta teologisessa tiedekunnassa syntyi Yrjönkadun uimahallille Klubi 1970, joka on kokoontunut säännöllisesti saunomaan siitä lähtien. Porukkaan kuuluvat papit Timo Paukkala, Risto Pontela, Samuel Salmi ja Olli Valtonen. Ajatus Ruokasen politiikkaan lähtemisestä on alkujaan Olli Valtosen.
Tietokoneen käyttäjäksi Ruokanen kertoo yllättäen ryhtyneensä vasta eläköitymisen jälkeen.
Jutun otsikko muutettu klo 16.02 ja siihen on liitetty alkuun Tapani Ruokasen haastatteluosuus kirjan julkistamistilaisuudessa
Kuva: Minerva Seppälä