Miikka Ruokanen kehuu vailla tappiomielialaa vaalit voittanutta Jari Jolkkosta. Dogmatiikan professori Ruokanen katsoo, että hänen ja piispainkokouksen pääsihteerin Jolkkosen pääsy toiselle kierrokselle osoittaa, että kirkossa arvostetaan myös teologista oppineisuutta ja perinteistä luterilaista uskoa. Ruokanen näkee monen viime aikoina valitun piispan tulevan melko pragmaattiselta eli käytännölliseltä taustalta.
– Jolkkonen on teologi sanan varsinaisessa mielessä. Toivon, että hänen valintansa myös täyttää tiettyä johtajuuden vajetta, jota kirkossa on tällä hetkellä. Nimenomaan teologisen ja hengellisen johtajuuden vajetta on ollut lisääntyvässä määrin.
– Uskon, että Jolkkonen on henkilö, joka voi nostaa kirkon omaa profiilia ja tuoda teologista substanssia ja hengellistä johtajuutta. Sitä tässä kirkossa tarvitaan. Viime vuosina kirkon keskustelun agenda on tullut aika lailla ulkopuolelta ja kirkko on ollut puolustusasemassa.
Vaikka Ruokanen on vakuuttunut Jolkkosen kyvyistä olla tärkeä kirkollinen vaikuttaja ja mahdollisesti aikanaan jopa tuleva arkkipiispa, hän muistuttaa, että jokainen piispaksi valittu tarvitsee omat oppivuotensa.
Ehdokkailla samat korostukset
Ruokasen mukaan hänellä ja Jolkkosella oli vaalissa hyvin samanlaiset korostukset: selkeän evankeliumin opin korostus, huoli kirkon ykseydestä, kirkon moniäänisyyden vaaliminen, jumalanpalveluselämän elävöittäminen, yhteisen pappeuden vahvempi käyttöönotto ja ”ihmisen kokoiset” jumalanpalvelusyhteisöt, työntekijöiden hengellisen elämän vahvistaminen sekä uskon ja uusateismin vuoropuhelu.
– Korostimme myös älyn käyttöä. Kirkollinen keskustelu tahtoo olla vähän tunteenomaista ja nopeasti leimaavaa. Hyviä argumentteja pitäisi käyttää enemmän eikä leimakirvestä.
Mikä sitten ratkaisi voiton Jolkkoselle?
– Jarilla on selvästi itäsuomalaisen ihmisen habitus. Tämä oli Kuopion ympäristössä etu. Minulla on maailmankansalaisen habitus, vaikka olenkin biologisesti 50 prosenttisesti savolainen, en ole Itä-Suomessa asunut eikä ole näin ollen sieltä kulttuurista kokemusta. Jari tulee lisäksi kirkollisten päättäjien sisältä ja ytimestä. Minä olen yliopistomies, yliopistomiesten valinta piispoiksi näyttää katkenneen Eero Huoviseen. Toisaalta Jolkkonen on kyllä myös oppinut teologi ja dosentti.
Yhdeksi syyksi Ruokanen näkee myös sen, että hän katsoo, että häneen lyötiin median toimesta arkkipiispanvaalissa konservatiivin leima. Se oli Ruokasen mukaan tässä vaalissa rasite
Lopulta kyse rukousvastauksesta
Ruokanen on viime vuosina nähty kolmessa piispanvaalissa. Arkkipiispaksi valinta jäi erittäin täpärälle.
– Tällä hetkellä tuntuu, että tämä oli viimeinen vaali. Tämä tie on nyt ehkä kuljettu loppuun, Ruokanen pohtii muttei lyö asiaa aivan lukkoon.
– Itä-Suomi halusi Jarin, sillä siisti, siihen tyydymme oikein mielellämme. Tiedän, että hiippakunnassa on rukoiltu tämän vaalin puolesta. Luulen että kaikki valitsijat ovat rukoilleet johdatusta. Minä uskon, että tämä on rukousvastaus. Tämä on Jarin tie ja minun tie on jokin muu tie. Jumalan suunnitelma toteutuu molempien elämässä eri lailla. Koen oloni hirveän vapaaksi. Kiitos kaikille tukijoille ja äänestäjille ja siunausta Jarille ja hänen perheelleen ja hiippakunnalle.
Ruokanen jatkaa työtään Helsingin yliopistossa ja vierailevana professorina Kiinassa.