Suomalaiset sosiaalipolitiikan tutkijat ovat arvostelleet rajusti suomalaista kotihoidon tukijärjestelmää. Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok), pitäisikö lapsiaan kodeissaan hoitavien nyt herätä ja laittaa lapset päivähoitoon ja ilmoittautua työnhakijoiksi?
– Pienten lasten hoitomuoto on ja tulee tulevaisuudessakin olemaan perheen päätettäväksi jätettävä asia. Politiikan tavoitteena on luoda vaihtoehtoja, joista perheet oman lapsensa ja tilanteensa parhaina asiantuntijoina valitsevat itselleen sopivimman vaihtoehdon. Suomalainen päivähoito on hyvä valinta lapsen hoidon järjestämiseksi, mutta on aivan yhtä arvostettavaa hoitaa lasta kotona, hän vastaa Kotimaa24:n haastattelussa.
Turun Sanomissa 6.2. haastateltujen sosiaalipolitiikan tutkijoiden mukaan suomalainen kotihoidon tukijärjestelmä ajaa pahimmillaan naisia köyhyyteen ja työttömyyskierteeseen. 40 prosenttia kotiäideistä päätyy työttömäksi. Kritiikkiä saavat myös kotihoidon kuntalisät. Ne vähentävät naisten työllisyyttä ja kunnan verotuloja. Risikko toteaa, että päivähoidon tarve vaihtelee kunnissa suuresti. Se, kannustetaanko pieniä lapsia koti- vai päivähoitoon johtuu Risikon mukaan myös poliittisista eroista. Kuntalisien rinnalle ovat tulleet palvelusetelit ja rahat, jotka on tarkoitettu lasten hoidon järjestämiseen kunnallisen päivähoidon sijaan.
– Sosiaali- ja terveysministeriössä vierailulla olleet kuuden suurimman kaupungin päivähoitopalveluista vastaavat asiantuntijat kokivat kuitenkin kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisien olevan palveluseteliä tai -rahoja parempi vaihtoehto.
– Taloudellisesta näkökulmasta kunnan verotulot saattavat toisen vanhemman jäädessä kotiin jäädä pienemmiksi kuin silloin, kun molemmat vanhemmat käyvät töissä, mutta toisaalta kotihoidon tukeminen tulee kunnille yleensä huomattavasti edullisemmaksi kuin kalliin kokopäivähoidon järjestäminen. On kuitenkin muistettava, että taloudelliset kysymykset eivät saa olla pienten lasten hoidon järjestämistä ohjaava asia.
On sanottu, että kotiäitiys olisi jopa vaihtoehto työttömyydelle.
– Lapsen hoitaminen kotona on arvokasta työtä, jota ei voi verrata työttömänä olemiseen. Se, että vanhempi, äiti tai isä, jää lapsen kanssa kotiin, saattaa olla siis myös tietoinen valinta, jota tulee arvostaa.
Sosiaalipolitiikan tutkijat kiinnittävät huomiota myös siihen, että kotihoitoa ja työelämää on vaikea yhdistää. Risikko myöntää, että näiden yhteensovittamisessa on vielä paljon työtä. Hänen mukaansa työn ja perhe-elämän yhdistämismahdollisuuksien myötä myös naisten työllisyys todennäköisesti kasvaisi.
– Paineet kohdistuvat helposti vain palvelusektorille ja taloudellisiin tukiin, kun pitäisi myös pohtia, kuinka valmis nykyisin niin hektinen työelämä on joustamaan perheiden erilaisissa elämäntilanteissa.
Risikon mukaan työn ja perheen yhteensovittamisen ratkaisuja haetaan perheiden taloudellisien etuuksien, lasten hoitojärjestelmän ja työelämän lainsäädännön kehittämisellä sekä äitien ja isien tasa-arvon edistämisellä.