Riikinkukkokehrääjä – korea salaisuus

Kun Jumala loi ensimmäiset enkeliruhtinaat, niillä oli kirjavat hienot siivet, ei mitään valkoisia kanansulkasiipiä. Mutta kun taivaassa syntyi sota langenneiden enkeleiden kanssa, taistelun tuoksinassa myös siipien höyhenet pöllysivät ja niitä putosi maan pinnalle.

Kun Jumala oli luonut kaikki maan eläimet, riikinkukot alkoivat keräillä serafien sulkia ja höyheniä talteen.

– Nämä kuuluvat meille, linnut sanoivat.

– Eipäs hoppuilla, sanoi Jumala ja loi sulista lisää komeita perhosia.

– Kas tässä on hieno perhonen, Jumala hymyili. – Annetaan sille nimeksi riikinkukkokehrääjä.

Perhoset lähtivät vauhdilla lentoon ja riikinkukot näyttivät noloilta.

– Älkää olko surullisia, teillä on jo kyllin hienot pyrstösulat, Jumala lohdutti.

Siihen lintujen oli tyytyminen.

Riikinkukkokehrääjä (Saturnia pavonia) on kuin kappale tropiikkia Pohjolan karussa luonnossa, niin komea perhonen on. Sitä tavataan melko harvalukuisena koko maassa aivan pohjoisinta Lappia myöten.

Riikinkukkokehrääjä lentää toukokuussa, pohjoisemmassa kesäkuussa. Koiras liikkuu vauhdikkaasti mutkitellen myös päiväsaikaan, naaras vasta hämärissä. Naaras on kookkaampi ja pohjaväriltään harmaa, koiras pienempi ja sen alasiivet ovat oranssinsävyiset.

Riikinkukkokehrääjänaaras erittää feronomeja, jotka houkuttelevat koiraita paikalle pitkienkin matkojen takaa. Joskus koiraita voi parveilla naaraan ympärillä kymmeniäkin.

Yleensä riikinkukkokehrääjän havaitsee toukkana mustikan varvulla. Eniten perhosia liikkuu Etelä-Suomen sisäosissa rämeillä ja kosteilla pensaikkoisilla niityillä.

Monen muun kehrääjäperhon tapaan riikinkukkokehrääjä on arjessa näkymätön, mutta siellä jossain niitä on! Luomakunta ei hevin paljasta salaisuuksiaan.

Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliNuorisotyöntekijöiden sininen pantapaita herättää hämmennystä
Seuraava artikkeliUrkumusiikkia nautitaan makuultaan kirkossa Lapualla

Ei näytettäviä viestejä