Riekkisen ja Kylliäisen uutuskirja pistää opin koetukselle

RiekkinenUusinWille Riekkinen ja pastori Antti Kylliäinen haastavat tänään ilmestyneessä Uskon kintereillä -kirjassa (Art House) toisiaan niin kristinopin kuin kirkon tulevaisuuden kysymyksissä. Kirjassa on heidän välistään kirjeenvaihtoa kolmen vuoden ajalta. Kirkon oppia ei päästetä helpolla. Siksi ei ole vaikea ennustaa, että kirja herättää keskustelua.

Selkeässä haastajan roolissa kirjassa on Helsingin Pakilan seurakunnan pappi ja eetikko Kylliäinen. Riekkinen reagoi ja pohtii, heittää vastakysymyksiä.

Kotimaa24 tapasi Wille Riekkisen maanantaina päivää ennen kirjan julkaisua piispan nykyisessä kotipaikassa Helsingissä. Savolaiselta Riekkiseltä on vaikea saada uskonkysymyksiin kovin selkeitä vastauksia, minkä Kylliäinenkin kirjassa mainitsee. Sitä paitsi haastattelun aikana piispa tunnustautuu, ainakin epäsuorasti, mystikoksi.

– Kaikki määritelmät rajoittavat Jumalaa. Sen takia mystiikassa ei yleensä määritellä Jumalaa, vaan lähestytään häntä mietiskellen ja rukouksella, Riekkinen sanoo.

Emeritukseen piispakaudelta jäänyt tapa vastaillaopillisia asioita koskeviin kysymyksiin on se, että lopulta kysyjä itse on vastatusten ja puhuteltuna omien kysymystensä kanssa. ”Sanoit että kiertelen ja kaartelen vastauksissani. No, se johtuu siitä, että lopullinen varmuus puuttuu ja että huomaan olevani ajatuksissa keskellä melkoista prosessia”, Riekkinen kirjoittaa Kylliäiselle.

Piispana eksegeetti Riekkinen sai säännöllisesti vastata muun muassa siihen, mitä hän ajattelee ruumiillisesta ylösnousemuksesta ja joistakin muista kirkollisista opinkohdista. Häntä pidettiin liberaalina, tai ainakin jotkut pitivät.

”Olen miettinyt asioita uskonnonhistorian valossa”

Riekkinen sanoo imeneensä jo äidinmaidossa teistisen jumalakuvan. Se on hyvin sitkeässä, mutta ajatuksissaan hän ei karta myöskään piipahduksia teismin tuolla puolen. Agnostikkoa hänestä ei kuitenkaan saa: Jeesuksen opetukset ja puheet antavat tietoa Jumalasta, piispa sanoo. Voimme tietää paljon Jumalasta muttei kaikkea, hän toteaa. Kylliäisen kanssa tehdyn kirjankin hän totea vain syventäneen uskoa Jumalaan.

– Kun olen perehtynyt zarathustralaisuuden ja juutalaisuuden historiaan, olen nähnyt, että alkuun tiettyihin asioihin ei uskottu. Vasta myöhemmin juutalaisuuteen tulivat esimerkiksi ylösnousemususko, enkeliopit sekä usko hyvän ja pahan väliseen taisteluun ihmisestä. Olen miettinyt näitä asioita uskonnon- ja traditiohistorian valossa. Prosessi on juurruttanut minut entistä syvemmin uskomaan Jumalaan, Riekkinen kertoo.

”Valtapolitiikka kaikkialla kirkossa”

Kirkon Riekkinen toivoisi askartelevan enemmän ihmisten tavallisessa arjessa. Siksi hän pitää väitettä siitä, että jumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus, jopa ”huolestuttavana”.

Joidenkin herätysliikkeiden kesäjuhlilla esitetty kirkkokritiikki ei emerituspiispaa ihastuta. Hänen mielestään niissä luodaan viholliskuvia ”äitikirkosta” ja pyritään pitämään omaa laumaa koossa pelottelemalla. ”Jumalallisen ulkokuoren alta paljastuu vähän raaputtamalla itsekäs ja häijy valtapolitiikka”. Tosin piispa muistuttaa välittömästi myös, että valtapolitiikkaa löytyy kaikkialta kirkosta.

Riekkisen mielestä kirkon työlle on tilausta, jos kirkko pystyy ”pitämään esillä uskoa Jumalaan kaikkia ihmisiä yhdistävänä voimana”. Hän allekirjoittaa Kylliäisen väitteen, että kirkon kiistoissa kaiken pahan alku ja juuri on luultavasti totuuden omistamisen himo. Toisaalta hän muistuttaa, että dogmaattisuudella on ollut kirkkohistoriassa kriisiaikoina koossapitävää voimaa.

Kirjassa Riekkinen kertoo tarkastelevansa Jeesuksen puheita ensisijaisesti tätä nyt elettävää elämää koskevana puheena. Hän pohtii esimerkiksi Matteuksen 25 luvussa välittämää ”Jeesuksen komeaa kuvapuhetta viimeisestä tuomiosta”. Riekkisen mukaan kyseessä ei ole ennalta katsovat profetia. ”Sen tehtävä on saada meidät juuri nyt tarkastelemaan omaa elämää, sen arvoja ja arkipäivän ratkaisuja mahdollisen tuomiopäivän vakavuudella ja valossa. On todellista armoa, kun näin tapahtuu. Se ohjaa meitä tunnistamaan tilamme, ohjaa katumukseen, parannukseen ja etsiytymään aina uudelleen Jumala-uskon kintereille, Jeesuksen puheiden ja opetusten puhuteltaviksi ja kosketettaviksi.”

(Kuva: Matti Karppinen)

Kirjassa paljastuu, ettei piispa Riekkinen usko persoonallisen pahaan, Saatanan olemassaoloon. Tätä asiaa koskevaan kysymykseen Riekkinen vastaa torstaina ilmestyvässä Kotimaassa. Hän ottaa kantaa myös Antti Kylliäisen teesin, jonka mukaan kaikki pääsevät taivaaseen. Piispa Wille Riekkinen on Kotimaan 21.3. Viikon henkilö. Lue myös, mitä piispa vastaa kysymyksiin uskostaan tuonpuoleisuuteen, onko islamilla ja kristinuskolla sama Jumala.

Edellinen artikkeliPaavi: Palvelemisessa on voima
Seuraava artikkeliTasaus-kampanja tarttuu ihmiskauppaan

Ei näytettäviä viestejä