Reformaation merkkivuosi 2017 herättää Saksassa jo vilkasta keskustelua

EKD-synodiAngela Merkel käytti kokouksessa painokkaan puheenvuoron. Reformaation 500-vuotismerkkivuosi 2017 herättää jo nyt vilkasta keskustelua katolilaisten ja protestanttien välillä.

Juhlavuodesta ei haluta Saksassakaan tehdä vain protestanttien juhlaa. Siihen toivotaan voimakasta ekumeenista näkökulmaa. Juhla on tarkoitettu kaikille, EKD:n synodissa painotettiin.

Saksan evankelisen kirkon neuvoston puheenjohtaja Nikolaus Schneider ehdotti Frankfurter Allgemeine Zeitungin mukaan, että niin kutsuttu Lutherin teesien naulaamisen vuosipäivä 31.10. olisi lakisääteinen juhlapäivä. Se voisi olla tätä vähintäänkin vuonna reformaation juhlavuonna 2017 tai pysyvästi. Nyt se on juhlapäivä vain entisen Itä-Saksan alueen osavaltioissa. Ehdotus oli jo aiemmin kuultu valtiolliselta tasolta.

Saksan liittokansleri Merkel, luterilaisen papin tytär, vieraili kirkolliskokouksessa, jossa häneltä kuultiin myös videotervehdys. Merkel toivoi reformaation juhlavuoden merkitsevän uskon uudelleenelpymistä. Juhlaan voisi kuulua myös jonkinlainen ”missionaarinen komponentti”. Merkel korosti kirkon roolia arvojen välittäjänä. Hyvin henkilökohtaisesti hän myös kertoi uskon olevan aina läsnä hänen elämässään.

Merkel totesi saksalaisten paljolti vieraantuneen kirkosta ja kirkollisista tavoista. Nikolaus Schneider puhui kirkon ”itsesekulaarisaatiosta”. Jumala on hänen mukaansa monille saksalaisille tuntematon, kuin vieras kieli, jo monessa polvessa. Kyseessä on Schneiderin mukaan jumalakuvan kriisi, jossa kirkko maalaa Jumalasta yksipuolisen, harmittoman kuvan.

Vatikaanin paavillisen kristittyjen ykseyden neuvoston puheenjohtaja Kurt Koch vieraili Saksan luterilaisten kirkkojen (VELKD) kirkolliskokouksessa. Vierailulla nousi esiin kysymys siitä, miten evankeliset kirkot suhtautuvat 1500-vuotiseen läntisen kirkon yhteiseen historiaan ennen reformaatiota ja tulkitaanko reformaatio uuden kirkon synnyttämisenä vai kirkon uudistamisena (re-formaatio) sekä sakramentteihin ja kirkon virkaan liittyvät näkemyserot. Koch ilmoitti toiveenaan, että kolmessakymmenessä vuodessa katolilaiset ja luterilaiset pystyisivät muotoilemaan yhteisen julistuksen kasteesta, ehtoollisesta ja virasta. Evankeliset panivat merkille sen, että Koch ei käyttänyt evankelisista, kuten luterilaisista kirkoista puhuessaan sanaa ”kirkolliset yhteisöt” vaan sanoja ”uudentyyppiset kirkot” (Kirchen neuen Typs). Samaa ilmaisua on käyttänyt myös Kochin edeltäjä kardinaali Walter Kasper. Kochin muotoilu oli merkillepantavaa sen vuoksi, että katolisessa Dominus Iesus -asiakirjassa (2000) reformaation kirkoista puhutaan ”kirkollisina yhteisöinä”, muttei kirkkoina sanan varsinaisessa merkityksessä.

EKD:n kirkolliskokous kokoontui Timmendorf Strandissa Itämeren rannalla. Yhdessä ja osin limittäin EKD:n kanssa kokoontuivat luterilaiset (VELKD) ja unioidut kirkot (UEK).

Lue kirkolliskokouksesta muun muassa EKD:n sivuilta, Stern-lehdestä ja Tomi Karttusen
blogikirjoituksesta.

Edellinen artikkeliMaailman vanhin patriarkka kuoli
Seuraava artikkeli”Ei sähköiselle äänestykselle”

Ei näytettäviä viestejä