Syksyn seurakuntavaalien ehdokasasettelussa on vaalilistoista saatavien tietojen mukaan vain vähän muutoksia edellisiin vaaleihin verrattuna.
Seurakuntien kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin pyrkii noin 19 300 ehdokasta. Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa ehdokkaita oli lähes 23 000, mutta toisaalta seurakuntia on nyt 34 kappaletta vähemmän kuin aiemmin. Luottamushenkilöpaikkoja kirkkovaltuustoissa ja seurakuntaneuvostoissa on jaossa yhteensä noin 9200.
Uusien ehdokkaiden määrä, noin 72 prosenttia on sama kuin edellisissä vaaleissa. Pieni enemmistö ehdokkaista on naisia. Myös edellisissä vaaleissa naisia oli hieman yli puolet.
Puolueet uutena ilmiönä
Ehdokaslistoja jätettiin reilut 1700 ja näistä puolet on nimetty avoimesti. Uudeksi ilmiöksi näissä vaaleissa on noussut poliittisen taustan näkyminen ehdokaslistoissa. Listoista noin 45 prosenttia on nimetty poliittisesti.
Valtakunnallisesti vahvimmin edustettuja puolueita ovat Sdp, Keskusta ja Kokoomus. Uutena poliittisena ryhmänä seurakuntavaaleihin läpi maan on tullut Perussuomalaiset, jotka ovat perustaneet listoja eri puolille Suomea.
Herätysliikkeitä ehdokaslistoissa ei juurikaan mainita. Ainoastaan vanhoillislestadiolaisilla on noin 60 listaa. Körttiläisyys mainittiin kerran ja joissakin listoissa saatettiin kuvauksessa mainita, että taustalla on herätysliikkeitä.
Armon vihreät
Kirsi Ojansuu-Kaunisto on Hämeenlinna-Vanajan seurakuntavaltuutettu vihreiden listalta. Hän on nyt Armon vihreiden ehdokkaana Tulkaa kaikki -listalla. Armon vihreät ja Tulkaa kaikki -liike asettivat runsaasti ehdokaslistoja.
Papiksi opiskeleva entinen kansanedustaja sanoo, että kristillinen vakaumus on hänelle merkityksellinen elämän arvopohja. Se kehittyi varhain jo Lohjan seurakuntanuorissa.
Hän sanoo, että vihreillä on kiperä paikka, koska puoluetta on leimattu kirkkovastaiseksi.
– Vihreissä on paljon nuoria, joilla ei ole minkäänlaista kirkollista taustaa. Me Armon vihreät joudumme käymään heidän kanssaan avointa keskustelua kirkon ja uskon merkityksestä elämässä ja yhteiskunnassa.
Hän arvioi, että vihreät on sisäisesti samassa tilanteessa, missä kirkko on suhteessa yhteiskuntaan.
– Siksi vihreiden käymästä uskontopohdinnasta on hyötyä kirkollekin. Kristittyjen vihreiden ei ole syytä paeta kirkosta, eikä kristittyjen vihreistä, vaan rakentaa vuorovaikutusta ja tulevaisuuden kirkkoa.
Tulevaisuuden kirkko hyväksyy Armon vihreiden mukaan tasa-arvoisen avioliiton, eikä hyväksy minkäänlaista syrjintää.
– Nyt käydään muun muassa näiden kysymysten linjavaalit, Ojansuu-Kaunisto sanoo.
Peruskristittyjä
Perussuomalaiset nimeävät ja mieltävät itsensä vaaleissa usein Peruskristityiksi, mutta Perusseurakuntalaiset voivat puolestaan edustaa muita arvostuksia kuin Perussuomalainen puolue. Nimissä on vielä heittoja. Neljä vuotta sitten Perussuomalaiset tekivät vaaleihin tuloaan, mutta nyt he ovat mukana laajalla rintamalla.
Perussuomalainen farmaseutti Minna Reijonen Nilsiästä toimii Kuopion seurakuntayhtymän kirkkovaltuustossa ja Järvi-Kuopion seurakuntaneuvostossa. Hän oli viimeksi paikkakuntansa seurakunta- ja kuntavaalien ääniharava. Reijosella on nyt yhden hengen vaalilista, mutta hän uskoo kannatuksensa riittävän läpimenoon.
– Miellän olevani keskiverto perusseurakuntalainen. Koen luottamushenkilönä tärkeäksi kansalta tulevan viestin viemisen eteenpäin seurakuntaan.
Reijonen sanoo edustavansa ihmisläheistä kirkkoa. Hänen mukaansa Perussuomalaiset haluaa tuoda seurakuntaa lähemmäksi jokaista jäsentä.
– Eriarvoisuuden korostuminen ja yhteiskunnan niukentuvat rahavarat nostavat seurakunnan merkitystä monissa perheissä. Rahan mahti ja valta eivät saa sanella toimintaa, vaan on tuettava tukea tarvitsevia, hän toteaa.
Perussuomalaiset ilmoittaa olevansa kansallismielinen ja kristillissosiaalinen puolue.
– Perussuomalaiset ovat mukana tarjotakseen vaihtoehdon. Me pidämme tärkeinä oikeudenmukaisuutta, inhimillisyyttä, rehellisyyttä sekä työn ja yrittämisen kunnioittamista. Niitä asioita ajamme seurakunnissakin.
Keski-ikä kasvussa
Ehdokkaiden keski-ikä sen sijaan on pienessä kasvussa. Näissä vaaleissa ehdolla olevien keski-ikä on hieman yli 53 vuotta, kun vuonna 2010 ehdokkaat olivat keskimäärin 51-vuotiaita.
Ehdokkaista alle 30-vuotiaita on 7 prosenttia. Vuonna 2010 nuoria oli lähes 10 prosenttia ehdokkaista. Tähän lukuun päästiin nytkin ainakin joissakin isommissa kaupungeissa, kuten Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä.
– Hienoa, että nuoria on lähtenyt ehdolle, vaikka tietysti heitä voisi olla enemmänkin. Monessa paikassa kuitenkin päästiin siihen kymmeneen prosenttiin, NAVI -verkoston sihteeri Saara Nykänen kommentoi nuorten ehdokkaiden määrää.
Nuorten aikuisten vaikuttamisverkostolla oli tavoitteena, että näissä vaaleissa joka kymmenes ehdokas olisi nuori, ja tähän on Nykäsen mielestä päästy hyvin.
Edellisiä vaaleja markkinoitiin erityisesti nuorille, sillä 16-vuotiaat saivat ensimmäistä kertaa äänestää seurakuntavaaleissa. Tämän syksyn vaalikampanjassa nuoret eivät ole erityisenä kohteena. Saara Nykäsen mielestä Usko hyvän tekemiseen -kampanja puhuttelee kuitenkin myös nuoria aikuisia.
– Saattaahan se, ettei ollut erityisesti nuorille suunnattua kampanjaa, vähän vaikuttaa ehdokasmääriin. Mutta nykyinen kampanja on mielestäni onnistunut.
Tarkemmat tiedot vaalikoneesta
Tiedot ovat peräisin 410 seurakunnasta, joissa ehdokkaita oli yhteensä 19 288. Sopuvaalit ovat kaikkiaan 31 seurakunnassa, joista 9 on suomenkielisiä ja 12 ruotsinkielisiä.
Tarkemmat tiedot ehdokkaista saadaan vaalikoneen avautuessa lokakuun alussa.