Sirkku Aitolehti osallistui ensi kerran psykodraamakurssille vuonna 1983 ja innostui menetelmästä. Psykodraamassa ihminen tutkii sisäistä maailmaansa ryhmässä draamallisten ja toiminnallisten menetelmien avulla.
– Ihmismielen mutkallisuus kiehtoi minua.
Kun teologian maisteri toimi opettajana Järvenpään seurakuntaopistolla, hän oivalsi, että psykodraamaa voisi soveltaa Raamatun opettamiseen. Oppilaat alkoivat tehdä draamaa Raamatun tekstien pohjalta.
– Kokeilu oli häkellyttävän onnistunut. Meissä kaikissa tapahtui paljon sen aikana. Ajattelin, että tätä haluan tehdä tulevaisuudessakin.
Psykodraaman menetelmiä Raamattuun soveltava työskentely oli itse asiassa bibliodraamaa, jolle ei ollut vielä Suomessa nimeä.
Bibliodraamassa osallistujat eläytyvät Raamatun kertomuksiin ja esittävät niitä siten, että kukin ottaa jonkin hahmon tai roolin.
Ideana on saada osallistujien omat kokemukset resonoimaan Raamatun hahmojen välittämien kokemusten ja ajatusten kanssa. Luovan ilmaisun keinoina saatetaan käyttää vaikkapa maalaamista, liikkumista tai tanssia.
Menetelmään sisään päästyään Aitolehti perusti kaksivuotisen bibliodraamakoulutuksen, joka siirtyi silloiseen Kirkon koulutuskeskukseen.
Välillä hän joutui Raamatun tulkintaongelmien kanssa kriisiin. Sirkku sai hengellistä ohjausta useilta tutuilta ja kerran ystävältään, ortodoksipiispa Ambrosiukselta.
– Kun kerroin, millaisissa vesissä kuljin, Ambrosius neuvoi menemään tietyn ikonin ääreen, josko se auttaisi, ja se auttoi. Hengellisestä umpikujastani avautui reitti ulos.
Psykodraamakoulutukseen Sirkku Aitolehti keskittyi vuonna 1995 Virossa, jonne hän muutti myöhemmin useiksi vuosiksi. Tuolloin hän lopetti toviksi bibliodraaman.
– Raamatun tekstit olivat alkaneet puhua minulle syvätasolla. Bibliodraamani tuntui tapahtuvan liian rationaalisella tasolla, enkä vielä silloin osannut sitä syventää.
Sanattoman sydänrukouksen sisältönä on sanoa ”kyllä”
1990-luvulla Aitolehti perusti Helsinkiin Psykodraamainstituutin ja Tallinnaan psykodraamakoulun. Virolaiset eivät tunteneet juurikaan kristinuskoa. Aitolehden tiedettiin olevan teologi.
– Uskoni pohjautui kristinuskoon ja Jeesuksen opetuksiin. Ei se ollut koskaan salassa vaan vaikutti kaikkeen, mitä tein.
Tutuksi tulleet psykodraamakouluttajien kouluttajat pyysivät Aitolehteä opettamaan, mistä kristinuskossa on kysymys.
– En ollut pitkiin aikoihin kiinnostunut teologiasta. Siitä alkoi uudelleen asioiden sanoittaminen kristinuskon kielellä.
Samoihin aikoihin aviopuoliso kävi retriiteissä ja toi kotiin hengellistä kirjallisuutta. Sirkun käteen osui sisterssiläismunkki Thomas Keatingin teos Sisäinen eheytyminen – ihmisen hengellinen matka (Kirjapaja 1991).
Hän meni retriittiin, jossa Lauri Maarala johdatti Keatingin ajatteluun ja tämän kehittämään sydänrukoukseen.
Kontemplatiivisessa, hiljaisessa rukouksessa mieli vapautuu pikkuhiljaa vääränlaisista sidoksista. Silloin ihminen saattaa ymmärtää, mitä olisi syytä tehdä ja mihin elämässään tarttua.
– Sanattoman sydänrukouksen sisältönä on sanoa ”kyllä” Jumalalle ja hänen toiminnalleen minussa. Ihminen irrottautuu kaikesta ylimääräisestä mieleen tulevasta.
Rukoilijan on mahdollista päästä kiinni mielen torjuttuihin sisältöihin ja tiedostamattomaan ainekseen.
– Tavoitteena on, että mitään minussa ei ole jumalasuhteen esteenä.
Sirkkua ovat aina kiehtoneet Jeesuksen sanat ”tule ja seuraa” ja rikkaalle nuorukaiselle lausuttu kehotus: Mene ja myy kaikki. Sydänrukous sisältää häkellyttävällä tavalla Jeesuksen seuraamisen tien.
– Rukous auttaa arjessa ihmistä luopumaan turhista asioista. Se ei tarkoita, ettemmekö voisi rakastaa kaikkia hienoja maallisia lahjoja, mutta niihin ei tule kiinnittää sydäntään.
”Tietoisuuteni on aina paljon pienempi Jumalaa”
Jumalan hahmottamisessa psyko- ja bibliodraaman kehittäjä käyttää avaraa Kolminaisuus-käsitettä. Jos ihminen mieltää Jumalan tarkalleen tietynlaiseksi, tämä kutistuu ihmisen ajattelukyvyn kokoiseksi.
– Tietoisuuteni on aina paljon pienempi Jumalaa, mutta voin silti saada kokemuksen tästä elämän syväulottuvuudesta.
Jeesus avaa ihmiselle sellaisia ajatuksia, joita emme itse keksisi rationaalisen päättelyn avulla.
– Jeesus elää edelleen, eikä vain suurena Kristuksena. Kohdatessaan ihmisiä hän liikkuu ja puhuu niin kuin se, jolla on voima. Hän mahdollistaa mahdottoman ja antaa meille aina uuden mahdollisuuden.
Bibliodraamassa Jeesus tuntuu joskus kovin vaateliaalta, usein hyvin ystävälliseltä ja vaatimuksista vapaalta.
– Kuulen hänen sanovan, että sinä teet jo ihan tarpeeksi, ole rauhassa.
Oma asema ei noussut Jeesukselle päähän. Hän eli tavallista elämää ja kohtasi ihmisiä sen keskellä.
– Siitä minä tykkään! Kun ihmisille nousee päähän, me alamme olla kuin olisimme jotain itseämme suurempia. Oikeasti me kaikki olemme ihan tavallisia ihmisiä, emme edes moraalisesti erityisen ihmeellisiä.
Via Silentii on rukouksen paikka
Teologi rukoilee päivittäin meditatiivisesti vähintään kaksi kertaa 20 minuuttia. Muutama vuosi sitten hän sai vision luostarimaisesta rukouskeskuksesta.
Ajatuksen jakoi aluksi joukko tuttuja pappeja – Lauri Maarala, Juha Tanska ja Ari Kotisaari – ja muita ystäviä. He lähtivät yhdessä luomaan Hiljaisuuden Ystävien yhteydessä toimivaa Via Silentii -yhteisöä.
Haminassa majapaikkaansa pitävä luostariyhteisö on tarjonnut toukokuusta 2022 lähtien läpi vuoden mahdollisuuden hiljentymiseen ja päivittäisiin rukoushetkiin.
– Via Silentii on rukouksen paikka, jonne voi aina mennä, vaikka vain päiväksi tai viikoksi.
Ydinjoukon jäsenet ovat sitoutuneet asumaan yhteisössä vähintään viikon tai kaksi vuodessa. Aitolehti oli mukana 1980-luvun kristillisessä yhteisössä Omenapuukylässä, jossa tehtyjä virheitä pyritään välttämään.
– Kommuuni ei toiminut kunnolla osin siitä syystä, ettemme me mukana olleet kyenneet sitoutumaan yhteisössä elämiseen. Me unelmoimme Omenapuukylän kaltaisesta paikasta, mutta laitoimme toiset toteuttamaan sitä unelmaa.
Koko ajan on oltava jotain, joka liikuttaa
Hengenelämän taitojen opettaja vaalii omaa spiritualiteettiaan lukemalla Raamattua ja uudempaa teologiaa.
Hän lukee säännöllisesti myös Pekka Yrjänä Hiltusen ja Kalevi Virtasen kirjoittamia hartausoppaita Tässä olen (2021) ja Tässä olen – Päivittäisiä hengellisiä harjoituksia 2022–2023 (Kirjapaja 2022).
– Tarvitsen koko ajan jotain, joka liikuttaa minua, ja avaa jonkin uuden näkökulman.
Aktiivisimpina bibliodraama-aikoinaan Aitolehti koetti päästä sisään kristittyjen mystikkojen teksteihin. Hän kokee alkaneensa saada vasta viime vuosina kunnolla kiinni niistä – ja koko kontemplatiivisesta, sanojen takana olevasta todellisuudesta.
Sitä on vaikea pukea sanoiksi, ei kai se muuten mystistä olisikaan.
– Minä sanon sitä transsendentiksi tai elämän ytimeksi, Jumalaksi.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä

