Monet Unkarin kirkkojen sosialismin ajan (1945–1990) kirkonjohtajat ja papit tekivät yhteistyötä maan turvallisuuspalvelun kanssa.
Unkarissa ilmestyi alkuvuodesta kirkon menneisyyttä tutkineen asiantuntijaryhmän kokoama dokumenttikokoelma Háló 2, joka valottaa erityisesti luterilaisen kirkon pitkäaikaisen johtavan piispa Zoltán Káldyn (k. 1987) salaista toimintaa. Káldyn kädestä lähti myös lukuisia suomalaisia kirkonmiehiä koskevia raportteja.
– Emme me totuudelle mitään voi. Tämä voi olla parhaimmillaan puhdistava tuli. Parasta on vain katsoa totuutta suoraan silmiin. Voimme lähteä siitä, että ilmiselvät dokumentit puhuvat puolestaan, sanoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Jouko Talonen, joka kommentoi juttua Kotimaan pyynnöstä.
Talonen on itse tutkinut Unkarin kirkkohistoriaa lähinnä vain lestadiolaisuuden osalta, mutta hän on perehtynyt Latvian luterilaisen kirkon lähimenneisyyteen Neuvostoliiton aikana.
– Kyllä Suomessa jotakin Itä-Euroopan kirkkojen tilanteesta menneinä vuosina aavisteltiin, mutta meillä tuskin täysin ymmärrettiin, miten syvällä ja määrätietoisesti solutettuina salaisen poliisin lonkerot olivat kirkoissa.
Talosen mukaan Amerikasta tuli kyllä Suomeen oikeaa tietoa, mutta sitä ei haluttu ottaa vastaan.
– Tämäntyyppinen informaatio – joka tuli niin sanotusti vääriltä tahoilta – leimattiin meillä usein epäluotettavaksi.
Kuva: Noora Wikman
Lue Unkarin luterilaisen kirkon agenttimenneisyyden selvittämisestä ja suomalaisista tehdyistä raporteista Kotimaasta 12.6. Lue myös Kotimaa Prosta, miten piispa Zoltán Káldy kertoi turvallisuuspalvelulle kirkkonsa teologisen opposition ajattelusta.