Brittitiedotusvälineet ovat uutisoineet, että maassa saattaa syntyä jo muutaman vuoden kuluessa lapsi, jonka perimä on peräisin kolmelta eri ihmiseltä.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että kahden naisen munasoluista toisesta on poistettu mitokondrio. Se taas on korvattu toisen naisen munasolusta otetulla mitokondriolla. Näin koostettu munasolu on hedelmöitetty miehen siittiösolulla. Toimenpiteellä pyrittäisiin ehkäisemään vakavien sairauksien periytymistä. Asia halutaan laillistaa Isossa-Britanniassa.
– En tiedä onko se loppujen lopuksi kummempi kuin normaali keinohedelmöitys. Tässäkin on halu saada oma biologinen jälkeläinen. Ihmisellä on ne vanhemmat jotka hänet kasvattavat, pitäisin sitä sosiaalista vanhemmuutta kaikkein tärkeimpänä, sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta kommentoi sitä, näkeekö hän kolmen vanhemman lapsessa eettiseltä kannalta jotakin ongelmallista.
– On olemassa vaikeita perinnöllisiä sairauksia, jotka johtuvat munasolun mitokondriossa olevasta virheestä. Sairauden voi välttää, jos virheellinen mitokondrio korvataan mitokondriolla, jossa sairauden aiheuttavaa virhettä ei ole. Toimenpiteessä kukaan ei siirrä eikä luovuta ”vanhemmuutta” mihinkään eikä kenellekään.
Maailmassa on
BBC:n
mukaan jo 30-50 ihmistä, joilla on kolmen vanhemman dna:ta.
Mahdollisuus vain rikkaille
Jaana Hallamaa totea, että kenenkään niistä, joilta solut ovat peräisin, ei tarvitse olla lapsen ”vanhempi”.
– Alkio voidaan siirtää kolmannen naisen kohtuun. Voi olla, että lapsen kasvattavat aivan muut ihmiset kuin kukaan näistä neljästä, jotka ovat osallistuneet siihen, että lapsesta on tullut geneettisesti se, joka hänestä on tullut ja että hän on syntynyt maailmaan. Lapseksi tuleminen ei pääty syntymään, vaan siitä se vasta alkaa, Hallamaa huomauttaa.
Biotekniikkaan ja terveydenhuollon etiikkaan perehtynyt Hallamaa toisaalta muistuttaa, että uusi tekniikka ja lapsen hankkiminen tällä tavoin on erittäin kallista. Se olisi mahdollisuus vain rikkaille.
Vaikka hän sanoo näin, hän ei halua asettaa vastakkain ihmisten tahtoa saada tervettä omaa lasta ja esimerkiksi sitä, että maailma on täynnä isättömiä, äidittömiä ja kodittomia lapsia.
– Ei niitä voi asettaa vastakkain. Se on sama kuin globaalin terveydenhuollon oikeudenmukaisuuskysymyksissä: Miksi saamme hoitoa vaivoihin, jotka eivät uhkaa henkeä, kun samaan aikaan suurin osa maailman ihmisistä ei saa hoitoa, vaikka sairaus uhkaa henkeä? Lääketiede kehittyy myös sen mukaan, mikä tulee mahdolliseksi, mitä halutaan kokeilla ja mikä onnistuu. Esimerkiksi trooppisiin sairauksiin lääkkeiden kehittäminen on ollut hidasta, mutta miksi Viagraan on löytynyt rahoitusta. Koska siihen on maksavia asiakkaita.
Hallamaa ei ole innokas tekemään kolmen ihmisen lapsesta teologisia kysymyksenasetteluja saati ongelmaa.
– Siinä on kolme ihmistä, joiden geneettisestä informaatiosta lapsi saa alkunsa. Mutta lapsen vanhemmat ovat ne ihmiset, jotka hänet ottavat vastaan ja kasvattavat ihmiseksi. Kautta aikojen ihmiset ovat olleet joidenkin muiden kuin biologisten vanhempien kasvatettavana.
Entä jos vanhemmat alkavat geeniteknologian avulla tuunata vauvoistaan yhä parempia ja parempia?
– Ei ole näköpiirissä, että tällaista voisi seurata. On todettu että lähes kaikki ominaisuudet, jotka ovat haluttuja, eivät ole vain yhden geenin takana. Niiden saaminen olisi aivan älyttömän vaikeata eikä lainkaan todennäköistä. Geenien yhdistelmät voivat olla yhteydessä moniin asioihin.