Pyhän Kolminaisuuden päivä, Joh. 3:1-15, Seppo Häkkinen

Seppo Häkkinen
Lappee

”Radio on hyvä väline, koska sitä voi kuunnella salaa.” Näin kertoi indonesialainen Ari Medialähetys Sanansaattajien toukokuun tiedotteessa. Muslimi- ja hinduenemmistön keskellä on vaikeaa kääntyä ja tunnustautua kristityksi. Niinpä Ari kuuntelee radiosta Rukoillaan yhdessä –ohjelmaa salaa, ilman että muu perhe tietää siitä.

Salaa Jeesukseen tutustuvia ja uskovia on ollut ennenkin. Evankeliumiteksti kertoo yhdestä tällaisesta. Jeesuksen luo tuli yöllä salaa Nikodemos-niminen mies. Hän oli kiinnostunut Jeesuksesta ja hänen opetuksistaan. Niistä piti saada selko. Mutta asemansa vuoksi hän ei voinut osoittaa kiinnostustaan Nasaretin miehen puheisiin julkisesti. Nikodemos oli nimittäin juutalaisten neuvoston jäsen. Neuvosto oli tuohon aikaan juutalaisten korkein kansallinen hallintoelin. Se käytti päätösvaltaa sekä hengellisissä että maallisissa asioissa. Neuvostoon kuului 71 jäsentä, jotka edustivat kolmea eri ryhmää: ylipappeja, kirjanoppineita ja vanhimpia eli merkittävimpien heimojen ja sukujen päämiehiä. Nikodemos kuului kirjanoppineiden ryhmään. Hän oli uskonnon asiantuntija ja opettaja.

Nikodemos oli kuullut Jeesuksesta ja hänen tunnusteoistaan, varmaan nähnytkin hänet ja kuullut hänen puheitaan. Jeesus oli alkanut kiinnostaa häntä. Nikodemoksella oli kysymys, johon hän halusi vastauksen Jeesukselta: ”Miten minä voisin olla varma siitä, että pääsisin sisälle Jumalan valtakuntaan?” Nikodemos tajusi, että häneltä puuttui jotain ratkaisevaa. Vaikka hän oli kuinka vilpittömästi halunnut elää Jumalan lain mukaan, hän tunsi itsensä riittämättömäksi Jumalan edessä. Hän tiesi, että hänen pitäisi muuttua.

Jeesuksen vastaus kuitenkin yllätti Nikodemoksen. Jeesus sanoi: ”Jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.” Aiheellisesti Nikodemos hämmästelee: kuinka kukaan voi enää toistamiseen syntyä? Evankeliumissa on tällä kohtaa sanaleikki. Kreikan kielessä on tässä vain yksi sana, joka tarkoittaa kahta asiaa: uudestaan ja ylhäältä. Suomennokseen on valittu varmuuden vuoksi molemmat.

Jeesuksen neuvo ei ollut teknisiä ohjeita hyvään elämään. Synnin turmelemasta elämästä ei tule parempaa paikkailemalla. Kyse on samasta asiasta kuin entisen alokkaan kohdalla: asento ei korjaamalla parane vaan on tehtävä kokonaan uusi. Vanha ei muutu paremmaksi, vaan on saatava kokonaan uusi elämä. Nikodemoksen tuli syntyä uudesti, vedestä ja Hengestä. Uudestisyntyminen on tie iankaikkiseen elämään.

Vain Jumalan Hengestä syntynyt voi päästä Jumalan valtakuntaan. Vain Henki voi antaa ihmiselle sellaista, mitä hänellä ei luonnostaan ole. Ihminen on, kuten Jeesus sanoo, ”lihasta syntynyt” eli ajallinen, kuolevainen ja katoavainen. Vain Hengestä, uudesti ja ylhäältä syntyen hän voi päästä Jumalan valtakuntaan. Mikään, mitä olemme luonnollisessa syntymässämme saaneet, ei riitä tekemään meistä kristittyjä ja iankaikkisen elämän perillisiä. Siihen tarvitaan Jumalan teko.

Kristityksi tuleminen on kuin uusi syntymä, jonka Jumala saa aikaan. Kristitty on syntynyt vedestä ja Hengestä, siis saanut Pyhän Hengen kasteen yhteydessä. Katekismuksemme mukaan ”Vaikka olemme syntymästämme saakka ihmiskunnan yhteisen syyllisyyden alaisia, kasteessa meille annetaan kaikki anteeksi ja meidät puetaan Kristuksen puhtauteen. Pyhä Henki synnyttää meidät uudesti ja lahjoittaa meille uskon, jolla voimme tarttua kasteen lupauksiin.” (Katekismus, kappale 35). Yhtä tärkeää on se, että kristitty saa jatkuvasti syntyä Hengestä. Kristityn elämä on toistuvaa uutta alkua. Uskossa ei ole kysymys vain kerran tapahtuneesta uudesti syntymisestä, vaan siitä, että tämä uuden elämän alkamisen ihme tapahtuu aina uudelleen ja uudelleen. Saamme turvautua joka päivä Jeesuksen kertakaikkiseen ristinkuolemaan. ”Joka aamu on armo uus”, kuten virressä laulamme. Tähän liittyy Jeesuksen vastauksen merkillinen kohta Mooseksesta ja käärmeestä.

Israelilaisten neljäkymmentä vuotta kestäneen erämaavaelluksen aikana Jumala piti monin tavoin huolta kansastaan. Hän antoi vettä kalliosta ja mannaa taivaasta juotavaksi ja syötäväksi. Kansa alkoi kuitenkin nurista ja valittaa erämaan olosuhteista. Silloin israelilaisten kimppuun iski myrkkykäärmeitä ja suuri joukko kuoli niiden puremiin.

Israelilaiset tulivat Mooseksen luo sanoen: ”Me teimme synnin, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän ottaisi nämä käärmeet pois meitä ahdistamasta.” Jumala sanoi Moosekselle: ”Tee käärmeen kuva ja pane se tangon päähän. Jokainen pureman saanut, joka katsoo siihen, jää eloon.” Mooses teki työtä käskettyä ja laittoi pronssisen käärmeen tangon päähän ja kaikki, jotka siihen katsoivat, jäivät eloon.

Tähän tapahtumaan Jeesus viittaa, kun hän sanoi Nikodemokselle: ”Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.” Jeesus, Ihmisen Poika, korotettiin Golgatan keskimmäiselle ristille, jotta saisimme hänessä iankaikkisen elämän. Siksi syntisinä ja vajavaisina saamme katsoa Golgatan keskimmäistä ristiä. Tänään saamme synnin ja kuoleman vaivaamina katsoa ristille, jossa meille annetaan synnit anteeksi ja lahjoitetaan elämä. Saamme katsoa Jeesuksen ristiä ja tarttua hänen omaan lupaukseensa: jokainen, joka uskoo häneen, saa iankaikkisen elämän.

Tätä ristin sanomaa on kristillinen kirkko lähetetty julistamaan kaikkialle maailmaan. Lähetys on kirkon perustehtävä. Jokaisen kristityn tehtävä on olla mukana lähetystyössä, kukin oman kutsumuksensa mukaisesti. Siksi tänään tässä jumalanpalveluksessa siunataan lähetystyöntekijöitä välittämään evankeliumin sanomaa. Te tänään työhön siunattavat olette ottaneet vastaan Jeesuksen kutsun ja haluatte palvella häntä sanoin ja teoin. Voimanlähteenä työssänne on se sama ristin evankeliumi, jota toisille välitätte. Siihen te saatte luottaa myös omalla kohdallanne. Ja hän, joka teitä kutsuu, on luvannut olla kanssanne kaikkina päivinä maailman loppuun asti (Matt. 28:20).

(Elämän aallot -medialähetyspäivien juhlamessu)