Pääsiäispäivä, Matt. 28: 1-8, Olli Hallikainen

Olli Hallikainen
Tampereen tuomiokirkkoseurakunta

Englantilainen fyysikko ja maailmankaikkeutta tutkinut tiedemies, Stephen Hawking, kuoli kaksi viikkoa sitten. Hän tuli kuuluisaksi maailman syntymistä käsittelevistä kirjoituksistaan.
Hawking on jäänyt mieleen myös siksi, että hän eli suurimman ajan elämästään pyörätuolissa. Hänellä oli ALS-tauti, joka vei vähitellen liikunta- ja puhekyvyn. Hän näytti heikolta ja rujoltakin istuessaan liikkumatta vääntyneenä pyörätuolissa. Kuitenkin Hawking luennoi ja puhui puhekoneen avulla. Kone luki hänen silmänsä liikkeet ja muutti ne ääneksi. Se näytti aika ihmeelliseltä.

Hawking kirjoitti omaelämäkerran ”Minun lyhyt historiani”. Siinä hän kertoo ajasta, jolloin hän sai ALS-diagnoosin. Hän oli silloin 21-vuotias.
”Minusta se oli hyvin epäoikeudenmukaista – miksi tämän piti tapahtua minulle?”, Hawking kirjoittaa tunnoistaan.
Älykkäälle nuorelle miehelle sairaus oli kova isku. Hänelle ennustettiin vain kaksi vuotta elinaikaa. Toisin kävi. Hawking uhmasi todennäköisyyksiä ja eli 76-vuotiaaksi.
”Tuolloin ajattelin, että elämäni on ohi, ja etten koskaan pääse todistamaan itsessä tuntemiani voimavaroja. Mutta nyt 50 vuotta myöhemmin voin olla hiljaa tyytyväinen elämääni”, Hawking kirjoitti omaelämäkerrassa.

Ihmeitä tapahtuu, pieniä ja suurempiakin ihmeitä. Todennäköisyydet heittävät joskus kuperkeikkaa. Tapahtuu sellaista mitä emme ymmärrä, sellaista mikä ei mahdu käsityskykymme rajoihin.

Pääsiäinen on tällainen ihme. Järjellä emme voi sitä ymmärtää. Mitä tarkoittaa puhe hohtavissa vaatteissa olleesta Herran enkelistä, joka laskeutui taivaasta? Entä se mitä hän ilmoitti: ”Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi.”
Tämä ei millään mahdu järkemme rajoihin. Eikä minusta tarvitsekaan. Ylösnousemusta ei pysty järjellä käsittämään. Se täytyy ottaa vastaan toisella tavalla. Ehkä ihmettely on ymmärtämistä parempi tapa tutkia pääsiäisen sanomaa. Ehkä avoin uteliasuus avaa ylösnousemuksen sanomaa älyllistä analysointia paremmin. Ylösnousemususko alkoi muutaman naisen kertomuksista. Kuten kuulimme, Matteuksella heitä oli kaksi, Magdalan Maria ja se toinen Maria. Luukkaan evankeliumissa naisia oli haudalla isompi joukko, Johanneksella vain yksi, Magdalan Maria.

Pääsiäiskertomuksessa Jumala pitää pilkkanaan roomalaisten ja juutalaisten yritystä tukkia hauta ja sinetöidä se läpipääsemättömäksi. Maanjäristys ja kiven siirtäminen pois haudan suulta olivat Jumalan viesti maailmalle. Jumala osoitti, että mitkään paadet tai kalliot eivät voi olla hänen työnsä tiellä.
Psalmissa 2 kerrotaan miten Jumala suhtautuu tällaisiin ihmisten yrityksiin hallita maailmaa ja ohjata sen tapahtumia:
”Hän, joka hallitsee taivaassa, nauraa,
Herra pilkkaa heitä.”
Pääsiäisaamuna Kaikkivaltias piti pilkkanaan tämän maailman vallanpitäjiä ja Rooman sotilaiden voimaa. Vartiosotilaat säikähtivät kuin pikkupojat ja pökertyivät nähdessään Jumalan valon.
Muuallakin Raamatussa kerrotaan miten Jumala puuttuu tapahtumien kulkuun järisyttävällä tavalla.
Psalmissa 114 kuvataan Jumalan ilmestymistä näin:
”Vapise, maa, Herran edessä,
Jaakobin Jumalan edessä!
Hän muuttaa kallion kosteikoksi, avaa kivipaadesta vesilähteen.”
Hän muuttaa kallion kosteikoksi, avaa kivipaadesta vesilähteen.
Tällainen on mahdollista Jumalalle.

Monenlaisia kallioita ja painavia lohkareita tulee eteen ihmisen elämän matkalla. Syöpä on monelle kuin kivipaasi elämän edessä. Sairauden pato tukkii valon ja vie pimeään. Elämä tuntuu putoavan kuiluun eikä tulevaisuutta näytä enää olevan.
Kiitos lääketieteen nopean kehityksen, syöpädiagnoosi ei enää välttämättä ole kuolemantuomio. Monet ovat saaneet avun leikkauksella. Hyvillä hoidoilla elämään voidaan saada hyvinkin lisäaikaa.
Monen sairauden läpi selvinneen kokemus on, että Jumala on avannut kivipaadesta vesilähteen. Elämä on voinut jatkua. Toivoa on tullut synkkyyden keskelle.
Näin Jumala toimii. Hän käyttää lääkärin ammattitaitoa auttaakseen ahtaalle joutunutta. Toinen ihminen voi olla valon tuoja, joka avaa toivon portteja synkkyyteen.
Pelokkaat naiset ja opetuslapset löysivät pääsiäisenä toivon ja vapauden riemun pitkäperjantain synkkyyden jälkeen. He uskoivat ihmeen todeksi: Elämä oli voittanut kuoleman.

Pyörätuoliin sidottu Stephen Hawking sai kokea elämässään suurta iloa rajoituksista huolimatta. Näin tapahtui ainakin silloin, kun hän nousi kymmenen vuotta sitten Kennedyn avaruuskeskuksesta erikoisvarusteisella lentokoneella ilmaan avustajiensa kanssa.
Kyseinen kone nousee ensin ylös ja syöksyy sitten kohti maata, jolloin koneen sisällä olevat tuntevat olevansa painottamassa tilassa.
Ehkä olet nähnyt uutisen tuosta tapahtumasta. Siinä Hawking leijui ilmassa kevyesti kuin höyhen.
– Olen ollut pyörätuolissa lähes neljä vuosikymmentä ja mahdollisuus leijailla painottomuudessa tulee olemaan hienoa, sanoi Hawking ennen lentoa.
Jälkeenpäin hän kuvasi kokemusta ihmeelliseksi ja hämmästyttäväksi.
Hawking siunattiin eilen Englannissa Gambridgen yliopiston kappelissa. Vaikka hän ei löytänyt Jumalaa avaruudesta, hän sai sairaudestaan huolimatta elää aika ihmeellisen elämän, paljon pidemmän kuin monet kuvittelivat.

Elämä on rajallinen. Kuolema on ihmisen osa. 8-vuotias Johannes pohti sitä näin:
”On tyhmää että täytyy kuolla. Minusta ei ihmisiä tarvitsisi vaihtaa koko ajan. Minä olen sitä mieltä, että jos täällä ollaan, niin ollaan sitten.”
Kunpa Johannes –pojan toive olisikin totta! Mutta ei ole. Jokainen lähtee täältä kerran. Pääsiäinen ei muuta tätä tosiasiaan miksikään, mutta se antaa elämälle uuden näkökulman.
Pääsiäinen avaa sellaisia ovia, jotka näyttävät olevan suljettuja. Kivipaadet siirtyvät elämän ovelta, kun Jumala tarttuu niihin.
Ylösnousemususko avaa toivon oven. Siitä kajastaa Jumalan katoamaton valo jo nyt, jo tänne.
Kirkkomme alttaritaulu kertoo tästä. Ylösnousseiden kulkue suuntaa kohti valoa. Se kajastaa freskon oikeasta reunasta. Valon lähde ei näy, mutta uskomme, että valo on ylösnoussut Kristus. Hänen luokseen olemme matkalla. Hän on mennyt meidän edellämme ja kerran saamme hänet nähdä kasvoista kasvoihin.
Siksi voimme liittyä pääsiäisvirteen yhdessä:
”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.”

Rakkaat kristityt. Toivotan teille kaikille siunattua pääsiäisjuhlaa.