Luomakunnan sunnuntai, Joh. 8: 2–11, Marita Koivunen

Marita Koivunen
Loimaa

Suomessa on se rikkaus, että meillä on neljä vuodenaikaa. jotka yleensä ovat hyvin erilaisia keskenään. Nyt meillä on meneillään ihana aika, monen mielestä se paras vuodenaika. Kuinka monella lempivuodenaika on kesä?

Kesä siivittää ihmisen ehkä eniten muistoihin varsinkin lapsuuteen ja nuoruuteen. 70vuoden takaa tulevat muistot kesästä 1944 ovat kuitenkin raskaat. Ne ovat pelon,-huolen ja surunsekaiset. Kesäkuun 9.päivä tuo neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi ja 19.9. hyväksyttiin rauhansopimus.

Mitkä muistot sinulla ensimmäisenä tulevat mieleen lapsuutesi kesistä?

Minulle päällimmäisenä tulee mieleen oleminen mummuloissani Uuraisilla ja Rautalammilla, uiminen Keski-Suomen monissa järvissä. Ylipäätään metsissä ja luonnossa kulkeminen, marjanpoimintareissut ja kesän musiikkikurssit. Ja kyllä on olo, niin kuin monesti kuulee sanottavan, että lapsuuden kesinä paistoi aina aurinko.

Kesä ja musiikki myös kuuluvat yhteen. On olemassa ihania erityisiä kesäisiä lauluja, jotka tuovat muistoja. Itsellä kesäisistä lauluista tärkeimpinä Kesäillan valssi, Kesäpäivä Kangasalla, Keski-suomen kotiseutulaulu sekä Einari Vuorelan sanoittama Keuruun oma kotiseutulaulu. Nämä on koulujen kevätjuhlissa ja kuorojen kevätlaulajaisissa moniäänisesti laulettu.

Kesällä kaunis maamme on täynnä värejä, ääniä, tuoksuja, makuja, valoa, kauneutta!Kuinka ihmeellinen, kaunis ja upea on Jumalan maailma. Näitä Jumalan luomistekoja ylistetään monin sanoin esim. psalmeissa, kuten psalmeissa 65, 104, 148.

Juuri nyt on valkoapiloiden aika parhaimmillaan. Miten ihana tuoksuisia ne ovat, miten kaunis on valkoapilapelto. Alkukesä on voikukkien aikaa, niiden kirkas väri suorastaan häikäisee ja aikanaan ne muuttuvat hahtuvaisiksi palloiksi. Ja parhaillaan koko luonto on syvän vihreä sisältäen paljon upeita värikkäitä yksityiskohtia. Niityt ovat niitä kauneimpia kukkamaita, niitä Suuren Tarhurin tarhoja, niin kuin kauniissaNiittykukkaset -laulussa sanotaan.

Kun taivasta koetetaan kuvailla täällä maan päällä, koetetaan löytää sellaisia asioita, joista ihmiset täällä yleensä pitävät. Kesä on yksi sellainen. Esim.virsissä kuvataan taivasta kesäisin sanakääntein. Virsi 574, 620 ja 629 ovat tästä kaunis esimerkki. Syksy ja talvi katsotaan virressä 574 vastakohdaksi taivaan ilolle: ei siellä syksy uhkaa, ei sinne talvi saa.

Toisaalta kesän hellettä verrataan tuossa virressä 574 elämän vaikeisiin aikoihin:”Helteessä nääntyvinä huokaamme toivossa/ Siksi armon alla tahdomme vaeltaa, kun tiellä vaikealla maan helle uuvuttaa.”

Tämän Luomakunnan sunnuntain tekstit puhuvat luomisesta ja Jumalan teoista.Jumalan luomistyöt ovat varsinkin näin kesällä kaikille ilmiselvät. Niin ainakin luulisi. Martti Luther sanoo kirjassaan ”Elämän taistelussa”: Sitä mitä Jumala luo, ei sokea jumalaton maailma pidä Jumalan ihmetekona, vaan ajattelee sen tapahtuvan pelkästä sattumasta. Kaikissa luoduissa, jopa niiden osasissakin näkyy selvästi Jumalan kaikkivalta ja suuret ihmeet. Sillä kuka voi totuudessa ymmärtää, kuinka Jumala synnyttää kuivasta maasta niin monta erilaista kukkaa, niin ihananväristä ja sulotuoksuista ettei yksikään taidemaalari ja apteekkari voi saada aikaan senveroisia? Ja vielä: ei yksikään ihminen voisi maksaa sitä, mitä Herra Jumalamme käyttää joka päivä vain ylläpitääkseen ja ruokkiakseen lintuja. Minä uskon varmasti ettei edes Ranskan kuningas kaikkine rikkauksineen, tuloineen ja korkoineen voisi maksaa mitä pelkästään varpuset tarvitsevat. Mitä sitten puhummekaan muitten lintujen ruuasta, kuten korppien, varisten, naakkojen ja sirkkusten jne?” Näin Luther omalla hauskalla tavallaan kirjoittaa.

Raamattu kertoo, kuinka Jumala on luonut kaiken. Ja kuinka hän on luonut meidät yhteyteensä, luonut omikseen. Luonut myös taivasta varten niin kuin virsi 490 myös sanoo säkeistössä 4.

Mutta kovin on vallalla se linja, että Jumalalla ei ole tämän maailman syntymisen kanssa tai ihmisen muotoutumisen kanssa mitään tekemistä.

Kuitenkin on olemassa paljon tiedemiehiä, jotka ovat kreationisteja eli tunnustavat uskovansa luomiseen.

Raamattu tietysti kertoo, että Jumala on kaiken takana. Raamattu ei ole biologian ja tieteen oppikirja, se ei kerro miten kaikki on syntynyt. Mutta se kertoo, että kuka on kaiken takana.

Nikean tunnustuksessa lausumme ihan Raamatun linjan mukaan: Me uskomme yhteen Jumalaan, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän luojaan…ja Jeesukseen Kristukseen…, joka on syntynyt Isästä ennen aikojen, Jumala Jumalasta, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja joka kautta kaikki on saanut syntynsä…

Tässäpä on vahvoja ja suuria sanoja. Ja niin se on. Niin kirkko uskoo. Uskotko sinä niin?

Raamatun ensi jakeet sanovat: alussa Jumala loi taivaan ja maan. Ja saman luvun jakeessa 26 Jumala sanoi Tehkäämme ihminen kuvaksemme….

Sanalaskujen kirjan 8.luku puhuu viisaudesta, siitä kuinka se on ollut ennen maailman luomista ja kuinka sen ihastuksenaan olivat ihmislapset. Siinä on selkeä kuvaus meidän Herrastamme Jeesuksesta. Hänestä, joka on syntynyt ennen aikojen alkua.

Ja niin kuin Paavali kirjeessään korinttilaisille niin hän myös kirjeessään kolossalaisille todistaa: Kol. 1: 15-17: Jeesus on näkymättömän Jumalan kuva esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa, sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttaan ja häneen eli häntä varten. Ja hän on ennen kaikkia ja hänessä pysyy kaikki voimassa.

Siis nimenomaan Jumala on kaiken takana. Ja vielä enemmän: Jeesuksen Kristuksen kautta kaikki on luotu ja hänen kauttaan pysyy kaikki voimassa. Ja edelleen: Kaikki on luotu häntä varten! Ajattele, häntä, Jeesusta varten. Jokaisella luodulla on siisoma tehtävänsä. Saakoon Herra teoistaan iloita!

Tässä elämässä ihminen miettii elämänsä tarkoitusta. Mistä tulen? Miksi elän? Mihin olen matkalla? Voisitko saada lohtua ja voitko vastauksen näihin kysymyksiin tästäajatuksesta: Kaikki on luotu häntä, Jeesusta varten.

Hänestä on kaikki lähtöisin ja hänen luokseen olemme matkalla. Voitko saada lohtua ajatuksesta, että Sinutkin on luotu Jeesuksen kautta. Jumala loi sinutkin kuvakseen, yhteyteensä. Häntä varten sinutkin on luotu, häntä varten olet olemassa. Jeesusta varten. Eikö siinä ole korkeampi alkuperä ja korkeampi päämäärä elämään.

Emme ole tätä maailmaa varten vain olemassa, vaikka meidän elämämme ja työmme ja palveluksemme toteutuu tässä näkyvässä maailmassa.

Olemme ja elämme täällä aikamme, mutta Jumala on antanut meille taivaallisen alkuperän, tehtävän, tarkoituksen ja päämäärän.

Sinäkään et ole turha, sinun elämäsi ei ole yhdentekevä. Sinä olet Jumalalle rakas.

Jumalan tahdosta olet syntynyt, olet olemassa, Jumalan tahdosta elät ja Jumala myöskutsuu sinua taivaalliseen päämäärään tämän elämän jälkeen.

Jeesuksen kautta Jumala tämän suunnitelmansa ja kutsunsa esittää meille. Kun uskomme Jeesukseen, me pääsemme kerran Isän kotiin, taivaaseen, Jeesuksen luokse.

Hänen luokseen olemme matkalla.