Joulupäivä, Matt. 10: 16-22, Seppo Apajalahti

Seppo Apajalahti
Loviisa

Rakkaat kristityt!

Vain yksi yö – ja tallin hämy on haihtunut.
Vain yksi yö – monessa kodissa odotus vaihtui pettymykseen.
Vain yksi yö – ja elämän todellisuus iskee vasten unelmia.
Vain yksi yö.

Aina käy niin, että kun tapahtumista kuluu tarpeeksi kauan aikaa – tapahtumat alkavat saada ympärilleen jotain tarunhohtoista. Aivan varmasti niin on käynyt myös Jeesuksen syntymän kohdalla. On mahdollista, että niin kävi jo varhain – eihän kukaan toki ollut tekemässä muistiinpanoja jouluyönä. Jeesuksen syntymästä kerrottiin – ja sitten aikanaan sekä Luukas että Matteus tallensivat joulukertomuksensa. Hieman erilaiset. Hieman erilaisilla painotuksilla. Kumpikin sijoittaa Jeesuksen syntymän Betlehemiin. Luukas kertoo paimenista, Matteus tietäjistä. Ehkä Luukas halusi muistuttaa, että Vapahtaja syntyi arjen, työn, köyhien keskelle. Matteus muistutti tietäjillä, että ilosanoma kuuluu kaikelle kansalle – koko maailmalle. Johannes ja Markus ohittavat evankeliumeissaan Jeesuksen syntymän kokonaan.

Yhtä kaikki – mielikuvat tallin hämärästä ovat vahvat. Jos vain voisi – sijoittaisi tallin jonnekin keskelle hankia – vaikka lunta ei varmasti ensimmäisenä jouluna ollut mailla eikä halmeilla.

On jotenkin tavattoman ymmärrettävää, että Jeesuksen syntymän ympärille on aikojen saatossa syntynyt monenlaisia kertomuksia. Se on ymmärrettävää mielestäni siksi, että jotenkin mieli haluaa kuvittaa tapahtumia –ja erityisesti kuvittaa tapahtumia, joita ei voi ymmärtää. En tarkoita sitä, etteikö lapsen syntymää voi ymmärtää – toki voi. Moni on synnyttänyt, moni on ollut läsnä synnytyksessä – ajattelen meitä isiä – ja kaikki me olemme syntyneet. Eihän siinä sinänsä ole mitään yliluonnollista – ihmeellistä kylläkin. Tarkoitan sitä, että se mikä on käsittämätöntä on tämä: Jumala tuli ihmiseksi.

Ja sitten: yksi yö joulusta tapaninpäivään. Kuva tallista vaihtuu Stefanoksen kivittämiseen ja siihen, että opetuslapsia odottavat erilaiset vainot.

Joulun sanoma ei kuuluu satujen maailmaan. Ei siitäkään huolimatta, että joulun ympärille on kehitetty lukematon määrä erilaisia satuja. Joulun sanoma kuuluu tähän maailmaan, tähän ihmisten todellisuuteen. Todellisuuteen, jossa on mahdollista kuulla uutisia Newtownin pikkukaupungin lastenmurhasta… Joulun sanoma kuuluu maailmaan, joka on monelle hyvin karu paikka elää.

Joulun sanoma kuuluu koteihin, joissa jouluaterian ja lahjojen jälkeen alkaa riita ja huuto. Sanoma kuuluu koteihin, joissa odotukset vaihtuvat pettymyksiksi.

Tällaiseen maailmaan Jumalan valtakunta on tullut ja tällaiseen maailmaan Jeesus lähetti oppilaansa. Evankeliumin katkelma liittyy kahdentoista opetuslapsen lähettämiseen. Jeesus lähettää heidät julistamaan, parantamaan, ajamaan pahoja henkiä pois, siis tekemään hyvää.

Tässä maailmassa ei kuitenkaan ole niin, että hyvään vastattaisiin aina hyvällä. Tämä todellisuus ei ole sellainen. Me elämme yhä maailmassa, jossa paha tekee tuhoaan. Siksi Jeesuksen seuraajien on oltava viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset. On toimittava viisaasti – ei vastoinkäymisiä tai vainoja ole tarkoitus hakea – on siis toimittava viisaasti ja vilpittömästi. Kun ulkopuoliset ovat aggressiivisia – on Kristuksen seuraajan oltava viisas ja vilpitön. Mitä sitten vastaan tuleekin, meidän puolustajamme on kanssamme. Me emme ole yksin.

Jeesus haluaa rohkaista meitä, jotka haluamme elää Jumalan valtakuntaa todeksi tässä maailmassa. Hän haluaa rohkaista meitä rakkauteen, totuudellisuuteen.

Me elämme jatkuvasti maailmassa, jossa niin paha kuin hyvä on totta. Ne ovat vieläpä sekoittuneena toisiinsa. Hyvän tekijää ei aina rakasteta – sillä hän olemisellaan paljastaa pahuuden.

On aikoja, jolloin pienikin pimeässä loistava valo sattuu silmään ja häikäisee. Ja kuitenkin, meidät on kutsuttu tuomaan Jumalan valoa maailmaan. Pienikin tuikku, joka hehkuu rakkautta ja välittämistä, ystävyyttä – valaisee pimeyden.

Ystävällinen sana oikeassa paikassa tuo toivon sinne, missä sitä ei ole.

Pidä kiinni joulun valosta – pidä kiinni valosta, joka syttyi loistamaan jouluyönä. Pimeys ei voita valoa – ei koskaan.

Vain yksi yö – ja toivon valo syttyi maailmaan.
Vain yksi yö – ja elämä täyttyy ihmetyksellä.
Vain yksi yö – ja Jumalan lupaukset toteutuvat.

Vain yksi yö.