Jeesus sanoi Nikodemokselle:
”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta.”
(Joh. 3:16-21)
Olen miettinyt joitakin tilanteita, joissa asiat voisi järkiperäistää, ja sittenkin jään miettimään, että onko kaikki sittenkään selitettävissä ns. pelkällä järkeilyllä.
1) Rippileirin viimeisinä päivinä yksi leirin kovista pojista ilmoittaa, että hän uskoo nyt noin 66 prosenttia enemmän kuin leirin alkaessa.
2) Torstaina olin diakoni Päivi Vuorisen ja Ydintuvan väen kanssa Rajalassa, seurakuntien leirikeskuksessa Kurussa. Ydintupa on paikka, jossa voi viettää koko päivän aamukahvin, lounaan, lukemisen ja juttelun merkeissä, selvin päin. Yksi tavoite on raitis elämäntapa. Rajala olimme kaikki ihan selvin päin.
3) Kaikki avioparit, jotka takkuavat ongelmien kanssa, eivät eroa.
4) Vanki, joka palaa vankilasta, ei palaa portilla odottavan rytmiryhmän matkaan, vaan uusi elämä alkaa.
Pyhä Henki uudistaa meitä. Pyhä Henki antaa voimaa olla selvin päin, päivän kerrallaan. Pyhä Henki auttaa, kun puntarissa on koko mennyt elämä ja uusi elämä Jeesus sydämen Herrana.
Jakeessa Joh. 3:16 näkyvät Jumalan rakkauden ulottuvuudet. Jumalan rakkauden leveys sisältää koko maailman. Jumalan rakkauden syvyys sisältää yhdenkin, joka uskoo Poikaan, Jeesukseen. Jumalan rakkauden pituus ulottuu ajasta ikuisuuteen, sillä hän antaa iankaikkisen elämän Jeesukseen uskoville. Jumalan rakkauden korkeus ilmenee siinä, että Jumalan antoi kalleimpansa, oman Poikansa uhriksi ja syntiemme sovitukseksi.
Johanneksen evankeliumissa on monta vastakohta-asetelmaa, kuten hyvä-paha, pelastus-tuomio, rakkaus-viha, elämä-kuolema, totuus-valhe ja valo-pimeys. Vastakkainasetelma tulee esille jo Johanneksen evankeliumin alussa (Joh. 1):
Hänessä oli elämä,
ja elämä oli ihmisten valo.
Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.
Ns. jouluprofetia alkaa tavalla, joka täyttyy Jeesuksen toiminnassa )Jes. 9:1):
Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,
näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,
loistaa kirkkaus.
Valon ja pimeyden taistelu kutsuu meitä kilvoittelemaan oikealla tiellä. On hyvä muistaa Jeesuksen ”Minä olen” –lauseita, kuten tässä tapauksessa Joh. 8:12 – ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Nikodemos oli fariseus, oppinut mies, tottunut vääntelemään sanojen merkityksiä. Hän tuli Jeesuksen luo pimeässä ihmispelon tähden. Jeesus ei torjunut vilpitöntä kyselijää. Yölläkin hänellä oli vastaanotto aidolle etsijälle. Jeesus ei aja pois ketään, joka hänen luokseen tulee.
Jeesuksen seuraajana kristityn, sinun ja minun, elämänasenne on pettämätön toivo. Vaikka elämäni olisi minkälaista konttaamista tahansa, Jeesus ei hylkää minua, tai sinua. Joka päivä on uuden aloittamisen mahdollisuus. Sisälle Jumalan valtakuntaan pääsee vain uskon, uudestisyntymisen kautta. Pyhä Henki synnyttää uskon missä ja milloin haluaa. Kun kuulet kutsun, sano: ”Tule, Herra Jeesus, sydämeeni asumaan.”
Pyhä Henki pitää uskoamme yllä. Usko ei ole suoritus. Saamme levätä Herrassa. Pyhän Hengen työ jatkuu. Kirkko kasvaa ja vahvistuu uskossa ja uskon hedelmissä eli rakkauden teoissa. Kirkon todellisuuteen ja yksityisen kristityn, sinun ja minun, kilvoitukseen liittyy ajatus keskeneräisyydestä, matkalla olemisesta. Meistä ei tule täydellisiä, ainakaan tässä ajassa.
Pyhä Henki on kuin tuli, joka valaisee, lämmittää ja puhdistaa. Pyhä Henki johtaa synnintuntoon: ”Näin ei voi jatkua, jotain on tehtävä!” Kasteessa Pyhä Henki liittää meidät seurakuntaan ja yhdeksi ruumiiksi. Pyhä Henki auttaa meitä sanattomin huokauksin ja pitää meissä yllä rukouksen mieltä. Pyhä Henki jakaa meille armolahjoja ja virittää syntymässä saadut lahjat palaviksi. Uskon, että jokaisella meistä on synnynnäisiä kykyjä tai lahjoja, ne vain pitää löytää ja ottaa käyttöön, oli se sitten kuulantyöntö tai matematiikka tai pitsinnypläys. Pyhä Henki on Puolustaja (Joh. 14:26), joka puolustaa Sanaansa ja jakaa sitä meille, jotka sitä etsien, rukoillen ja totellen tutkimme. Ilman luottamusta Raamatun sanaan kirkko joutuu metsähallituksen puolelle, ts. perusta hukkuu.
Pyhää Henkeä ei voi komennella eikä käskeä. Hengen vaikutuksia ei voi millään menetelmällä pakottaa esille. Ketään ihmistä ei voi pakottaa uskoon eikä kukaan voi alkaa uskovaiseksi milloin huvittaa. Ihmisen kääntymys ja uskon syntyminen kuuluvat Jumalan Hengen vapaaseen toimialaan. Samalla, kun mietin sieluni tilaa, on turvallista tietää, että suhteemme Jeesukseen perustuu Jumalan Sanaan ja Pyhän Hengen työhön meissä. Jumalan sana kehottaa rohkeasti pitäytymään siinä tiedossa, että Kristuksen tähden olemme Jumalan lapsia ja meillä on iankaikkinen elämä. Kun pidämme kiinni Jumalan sanan lupauksista, Henki johtaa meidät perille. Tulevaisuus on kristityn elämässä yhtä valoisa kuin Jumalan lupaukset.