Eräs mies kulki ympäri Galileaa,
niin sanoo Kirja tuo.
Sinne paljon kansaa kokoontui
vain häntä kuulemaan.
Oli päivä jo ehtinyt iltaan
oli eväät loppuneet.
Silloin viisi leipää ja kaksi kalaa
riitti tuhannet ruokkimaan.
Kuka oli tuo mies? Jeesus Kristus!
Kuka oli tuo mies? Jeesus Kristus!
Kuka oli tuo mies? Jeesus Kristus!
Hän oli Jeesus tietenkin!
Tuo laulamani laulun katkelma on tuttu näille nuorillemme riparilta. Oppitapahtumissa sitä lauloin eri yhteyksissä. Ja lopulta nuoret vastasivat aina lauluni kysymyksiin hienona kuorona ”Jeesus Kristus!”
Monta asiaa me voimme jättää pois elämästämme ilman, että siitä meille mitään haittaa koituisi. Jeesusta Kristusta me sen sijaan emme yksinkertaisesti voi jättää pois. Hän on elämämme keskeisin osa ja koko elämämme kantaja.
Siksi emme voi sivuttaa edes niitä Jeesuksen sanoja, jotka juuri pyhästä evankeliumista kuulimme. Todella tiukkoja sanoja konfirmaatiomessuun. Kun meillä kuitenkin on Jumala, joka rakastaa meitä, niin meidän on siis syytä juurta jaksain selvittää itsellemme, mitä Jeesus meille tänään evankeliumissa puhuu.
Näet tässä tulitikkuaskin – tämä on tällaista reilua kokoa, että näkyy takapenkkiin asti – leirillä meillä oli tavallinen tulitikkurasia. Joka tapauksessa riparilla Piispalassa meillä oli monessa iltaohjelmassa leikki liittyen tulitikkurasiaan. Vähitellen yhä useammat ratkaisivat arvoituksen. Sen, mitä tarkoittaa että on ”äänirasia auki – äänirasia kiinni”. Vaan, nyt kun rippijuhlissa mummit ja kummit kyselevät teiltä nuorilta äänirasiasta – älkää paljastako – pikkuhiljaa vain yhä useampi itse ratkaisee arvoituksen. Ja joillekin arvoitus ei vaan avaudu.
Mutta se mitä Jeesus meille opettaa, se ei saa jäädä kenellekään arvoitukseksi. Vapahtajamme sanoo, että te olette tuhon omia – ELLETTE KÄÄNNY. Eli ei Jumala halua ketään kadotukseen. Jumala rakastaa meitä niin paljon, että haluaa, että me käännymme Hänen ja Hänen rakkautensa suojaan. Hänen sovintoverensä suojaan ja Hänen ylösnousemuksensa turvaan.
Jumala haluaa armahtaa meitä jokaista. Ja kun Jumala armahtaa meitä, meidänkin tulee, mekin saamme armahtaa toisiamme. Mielestäni hyvä esimerkki armahtamisesta oli leirillä jalkapallo-ottelumme. Kun minulla on ikää kolme kertaa enemmän kuin näillä nuorillamme, niin he olivat yllättäen välillä nopeampia pallon kanssa kuin minä. Ja tuo urkuparvella oleva kesäkanttorimme Tapani ohitti pari kertaa minut keskikentällä kun Tapani tyttöjen puolen hienona vahvistuksena narutti minua ja taisipa tehdä vielä sen jälkeen maalin tai ainakin antoi maalisyötön. Mutta kukaan ei mollannut pastoria, että ei mennyt putkeen kun meni pallo maaliin selkämme takana.
Tein minä muuten yhden maalin itsekin, mutta etten liikaa ylpistyisi, siirrytään sinne Piispalan rannan lentopallokentälle. Sielläkin olin innolla mukana, vaikka kierrelyöntini välillä menivätkin kirjaimellisesti päin mäntyä, joka mänty siinä verkon vieressä sopivasti kasvoi. Mutta lentopallossakaan en saanut osakseni moitteita, vaan me kaikki ymmärsimme toisiamme – aina ei voi onnistua. Meidän tehtävämme on kannustaa toisiamme, vain palloa lyömme, emme lyötyä lyö.
Siirrytään nyt vielä kuitenkin samaa vauhtia lentopallokentän hienolta hiekalta suoranaiselle rantaviivalle. Muistatteko nuoremme, keitä rannalla aina oli uidessanne? Vähintään kaksi meitä opettajaanne, aikuista ihmistä tiukkojen turvallisuusohjeiden mukaisesti. Sillä me halusimme kaikin tavoin varmistaa, että yksikään ei huku. Jos joku teistä olisi lähtenyt uimaan pidemmälle, emmekä olisi välittäneet siitä, niin sitten pahimmillaan olisi joku vetäissyt kroolia kilsan verran ja voimien huvettua keskellä järven selkää hukkunut sinne syvyyksiin. Vaan kun te olette niin rakkaat meille, emme päästäneet ketään minnekään riskirajoille uimakuntoa kokeilemaan. Heti jos joku yritti liian kauas rannasta, kuului komento kääntyä.
Muistatko vielä Jeesuksen sanat? Hänhän puhuu meille juuri siitä, että meidän tulee kääntyä. Kääntyä Hänen puoleensa ja Hänen rakkautensa turviin. Riparin tuttu ulkoläksy ovat nämä Vapahtajamme Hänen puoleensa kääntymisestä kertovat sanat: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. (Joh. 3: 16)
Jeesus on tullut rakastamaan sinut omakseen. Antamaan sinulle avun ja ilon täällä ajassa ja tarjoamaan ikuista riemua.
Avaa sydämesi ja ota vastaan tämä rakkaus.