4. paastonajan sunnuntai, Joh. 6: 24-35, Ari Tuhkanen

Ari Tuhkanen
Nurmijärven seurakunta

Ihmiset nousivat veneisiin ja lähtivät Kapernaumiin etsimään Jeesusta.

He löysivät Jeesuksen järven toiselta puolelta ja kysyivät häneltä: ”Rabbi, milloin sinä olet tullut tänne?” Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: ette te minua sen tähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan siksi, että saitte leipää ja söitte itsenne kylläisiksi. Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika, sillä Isä, Jumala itse, on merkinnyt hänet sinetillään.” He kysyivät: ”Mitä meidän tulee tehdä, että tekomme olisivat Jumalan tekoja?” Jeesus vastasi: ”Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko.”

He sanoivat Jeesukselle: ”Minkä tunnusteon teet, että me sen nähtyämme uskomme sinuun? Mitä sinä teet? Meidän isämme söivät autiomaassa mannaa, niin kuin kirjoituksissa sanotaan: ’Hän antoi taivaasta leipää heille syötäväksi.'” Tähän Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: ei Mooses teille antanut taivaasta leipää, vaan todellista taivaan leipää teille antaa minun Isäni. Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän.”

He sanoivat: ”Anna meille aina sitä leipää.” Jeesus sanoi: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.” (Joh. 6: 24-35)

Lähden tänään taivaaseen.

Myönnän, että ilmaukseni on epätarkka, mutta mielestäni se on hyvin kuvaava. Lähden tänään taivaaseen.

Meillä on tänään Nurmijärven seurakunnassa yhteissyntymäpäivät ja iloitsemme kaikista syntymäpäiväsankareistamme ja heidän läheisistään. Mutta tuo taivaaseen lähtö liittyy myös syntymäpäiviin. Vähän aikaa sitten nimittäin olin 90-vuotissyntymäpäivillä. Jokainen meistä paikalla olijoista sai arvan, ja arvonnassa oli, sanoisinko, erikoinen, mutta hieno palkinto. Syntymäpäiväsankarin kanssa yhdeksän juhlaan osallistujaa pääsisi lähtemään lähitulevaisuudessa kuumailmapallolennolle.

Arvaat jo miten kohdallani kävi. Jos vain Taivaan Isä sään niin sallii, niin tänään sitten illalla nousen 90-vuotissankarin kanssa ilmojen teille.

Ja sisaret ja veljet. Nyt sitten olikin pakko muuttaa tätä saarnani käsikirjoitusta. Vähän ennen messun alkua sain tiedon, että kuumailmapallolento epävakaisen sään johdosta siirtyy huhtikuun lopulle.

Mutta Taivas isolla teellä on silti tarjolla tänään, jokaiselle. Kompastuskivenä monella on vain se, että on niin kylläinen pizzan ja pastan keskellä, ettei elämän leipä kelpaa. Nykyihmiselle on muotia etsiä elävää ravintoa ja syödä siksi vaikka herneen ituja, ja mikäs siinä. Myös minä syön ituja ja kyllä samoin pizzaa ja pastaa, vaikka nyt paaston aikana tuosta rasvaisemmasta ravinnosta yritän taukoa pitääkin. Mutta yhtään päivää en kyllä pärjää ilman elämän leipää, Jeesusta Kristusta.

Pasta ei kauaa nälkää pidä poissa. Ja kaikkien muiden maallisten ruokien kanssa se on tietysti sama asia. Tiedät, että varastoon ei voi syödä. Ja kuinka ihana onkaan toisaalta taas sitten syödä kun ihan oikein nälkäänsä saa syödä. Meidän nykysuomalaisten ruokailutottumuksemme ovat silti usein sellaista vähän väliä pupeltamista, että ei koskaan pääse tulemaan kunnolla nälkä.

Vuosia sitten kuitenkin oli metsässä nälkäinen joukko sotilaita kertausharjoituksissa. Ruokahuolto oli pettänyt, ja miesten vatsat kurnivat kuorossa. Eräs johtajista löysi huoltotraktorin lavalta vaatimattomat eväät. Kevytviilitölkkejä ja palasokeria. Saat kuitenkin uskoa, että nuo ruoat menivät kuin kuumille kiville kun ne annettiin nälkäisen maastopukuväen ulottuville.

Vaatimattomat eväät olivat siis lopulta parhaat eväät. Tai eivät nyt parhaat sentään – kyllä se nälkä tuli taas viilin ja sokerin jälkeenkin. Jeesus sen sijaan lupaa jotakin niin uskomattoman parasta hyvää, että sen tahdon uskoa. Jeesus sanoo: ”Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.”

Tässä se on. Uskallan sanoa. Tässä on sinun ja minun, meidän jokaisen elämän tarkoitus tarjolla. Jotakin sellaista, joka kantaa kotiin asti. Jotakin, joka kantaa Taivaan kotiin asti meidät syntiset, mutta Jumalalle niin tolkuttomat rakkaat ihmiset. Jeesus Kristus, elämän leipä, ikuinen elämä meille, tarjolla tässä ja nyt. Anna Herran Hengen, Pyhän Hengen, vakuuttaa sinut, että nyt olet löytänyt etsimäsi.

Kyllä me nykyään toki voimme ostaa, jos euroja vain piisaa, melkein mitä vain kaupasta. Supermarketeissa on leipääkin monta hyllymetriä. On ciabattaa ja rieskaa ja toustia ja limppua. Mutta oletko nähnyt kaupan hyllyllä koskaan elämän leipää? Oletko leipätiskillä nähnyt ovea, jossa lukee ”Tästä Taivaaseen”?

Et taatusti ole nähnyt. Elämän leipä kun ei ole kaupan. Jeesus tuli meille tienviitaksi ja sillaksi Taivaaseen Golgatan ristillä ja ylösnousemuksensa voitossa, niin että nyt meille on tarjolla rakkautemme nälkään tyydytys ilmaiseksi. Pizzeriatkin saavat tarjota herkkujaan, ei siinä siis mitään, mutta Suomen kirkko tarjoaa tälle kansalle elämän leipää.

Elämän leipä, Jeesus Kristus, kysyykin sinulta äärimmäisen henkilökohtaisesti: kelpaako vaatimattoman oloinen, mutta taivaallisen hyvä ravinto sinullekin? Ristin juurella on tämä ruoka tänäänkin jokaisen katuvan syntisen löydettävissä. Ja niin myös ehtoollispöydässä Herra on jälleen antamassa itsensä jokaiselle nälkäiselle.

Samalla kun Herra antaa meille itsensä ravinnoksi, hän kyllä haastaa meidät myös jakamaan omasta leivästämme. Jos meillä on vähänkin ylimääräistä evästä, niin siitä riittää antaa myös eteenpäin. Viimeaikainenkin uutisointi on tuonut maailman ja myös kotimaamme tapahtumat olohuoneisiimme. Mutta ovatko uutiset saaneet sydämemme tai ainakin lompakkomme liikkeelle sinne, missä tarvitaan apua hädän ja nälän keskelle?

Eli jos tiivistän, niin eikö tässä kaikessa olekin kysymys rakkauden vastaanottamisesta ja rakkauden eteenpäin antamisesta? Ja tiivistetään edelleen; kun on paljon tärkeitä asioita maailmassa ja kirkossa koko ajan esillä, niin elämän leivässä meille avautuva Taivastodellisuus on lopulta se elämämme tärkein ja kallein asia.

Taivas, joka alkaa täällä maan päällä. Jos olet jo Jeesuksen oma, niin Jeesuksen omana oletkin jo aloittanut kotimatkan. Saat myös turvallisesti luottaa Jumalan apuun myös vaikeuksien keskellä. Taivasmatkalaista kun Herra ei jätä hetkeksikään yksin kulkemaan. Saatkin uskaltaa huomispäivään, vaikka kuinka tuntuisi, että miten jaksaa eteenpäin. Elämä on kaiken ahdistuksenkin keskellä joka tapauksessa lahja, suuri lahja. Ja kerran sitten Jumalan lasten lahja huipentuu kun Herra meidät kantaa ikuiseen Taivaan kotiimme.

Taivaan leipä, Elämän leipä, Jeesus Kristus on nyt tarjolla. Siksi älä tyydy pizzaan. Pizza on vähän kuin kuumailmapallo. Ylös mennään ja tullaan takaisin alas. Hetken hupi ja sitten taas kaivataan lisää. Mutta Elämän leipä antaa enemmän. Elämän leipä tyydyttää ikuisen elämän nälän.

Pietari sanoi tämän asian näin kun Hän tunnusti Jeesuksen Vapahtajakseen. Pietari sanoi: ”Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat.” (Joh. 6: 68)

Jeesus on ikuisen elämän leipä. Voit vapaasti käydä pizzalla, mutta tule sitten myös Elämän leivän luo.