3. paastonajan sunnuntai, Luuk. 11:14–23, Sammeli Juntunen

Sammeli Juntunen
Punkaharjun kappeliseurakunta

Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Äsken kuulemassamme evankeliumissa puhuttiin aiheesta, joka on hyvin ajankohtainen. Viime viikollahan esitettiin TV:ssä kohua herättänyt ohjelma. Siinä eräs maallikkosaarnaaja puhui pahoista hengistä. Hän opetti sellaistakin, että syöpä ja masennus ovat pahojen henkien aiheuttamia.

Nyt tässä tekstissämme Jeesus ajoi mykästä miehestä pahan hengen ja niin mies rupesi puhumaan. Mitä tällaisesta oikein pitäisi ajatella?

Ensinnäkin sanon sen, että meidän tilanteemme on hyvin erilainen kuin mitä Jeesuksen ajan ihmisillä. Jumala on nimittäin antanut meille lääketieteen. Sen avulla kyetään saamaan selville sairauksien todellisia syitä paljon paremmin kuin antiikin aikana. Jeesuksen aikaan nuo syyt olivat hämärän peitossa. Siksi sairaudet selitettiin johtuviksi pahoista hengistä.

Ehkä tuo pätee tämän päivän tekstiinkin. Mykän miehen kyvyttömyys puhua tuntui tuon ajan ihmisistä käsittämättömältä. Sille ei tiedetty muuta syytä kuin paha henki. Se oli tuon ajan maailmankuvan mukaan paras selitys. Ehkä Jeesus suostui mukautumaan tuohon aikansa ihmisten käsityskykyyn. Eihän hän ollut tullut opettamaan lääketiedettä vaan pelastamaan ja armahtamaan ihmisiä. Siksi hän antoi ymmärtää, että puhekyvyn palautumisessa oli kyse pahan hengen karkottamisesta. Me selittäisimme asian niin, että Jeesus paransi armollaan miehen pahasti traumatisoituneen mielen. Siksi hän sai puhekykynsä takaisin.

Toinen ero meidän yhteiskuntamme ja Jeesuksen ajan Palestiinan välillä on se, että meidän aikanamme useimmat suomalaiset on kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kaste on hyvin vahva hengellinen asia. Se tuo ihmisen Jumalan ja hänen armonsa valtapiiriin. Tämä on vahvasti totta, jossain mielessä jopa silloin, kun ihminen ei itse arvosta kastettaan eikä ehkä edes usko Jeesukseen. Siksi nykyisin on hyvin harvinaista, että pahat henget valtaavat ihmisen nyky-Suomessa. Kaste ja sen tuoma Pyhän Hengen varjelus estävät sen.

Siksi me voimme olla varmoja siitä, että syöpä tai masennus tai flunssa tai pääkipu tai infarkti tai mikään muukaan sairaus ei johdu pahoista hengistä. Siksi niitä ei pidä parantaa pahoja henkiä karkottamalla. Niitä pitää parantaa lääketieteen keinoin: sädehoidolla tai terapialla tai vuodelevolla tai leikkauksella. Ja tietysti samalla pitää rukoilla, että Jumala armahtaisi ja käyttäisi näitä keinoja ja parantaisi niiden kautta.

Mutta Jeesuksen ajan Palestiinassa ihmisiä ei oltu kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Jeesus ei ollut vielä kuollut eikä ylösnoussut. Jumalan armo ja pelastava voima ei siksi ollut tullut maailmaan vaikuttamaan kasteen kautta. Siksi pahojen henkien vaikutus oli paljon yleisempää kuin meidän keskuudessamme.

Niinpä on ihan mahdollista, että tuon mykän tapauksessakin tosiaan oli kyse riivaajahengestä, joka oli mennyt tuohon mieheen ja vienyt puhekyvyn. En ainakaan minä pysty sanomaan, etteikö asia tosiaan ollut niin.

Raamatun ja kristinuskon mukaan pahat henkivallat ovat nimittäin todellisia. Olen kuullut lähetyssaarnaajilta, että monissa pakanamaissa tämä on edelleen ihan oikeasti havaittavissa. Muistan hyvin, kuinka eräs savonlinnalainen, nykyisin eläkkeellä oleva lähetti kertoi eräällä rippileirillä, jossa olin isosena, kokemuksistaan 1970-luvun Taiwanilla. Kerran hän oli ollut jossain syrjäisessä kylässä, jossa ei tiedetty kristinuskosta mitään. Siellä eräs outoihin, värikkäisiin rääsyihin pukeutunut paikallinen noitanainen alkoi seurata häntä. Ja huusi koko ajan: ”Se Jeesus, joka sinussa asuu, minä tapan sen!” Lähetti kertoi, että naisessa uskottiin olevan henkiä. Siksi hän tajusi hänet Jeesuksen lähetyssaarnaajaksi. Siitäkin huolimatta, että hän ei ollut ehtinyt kertoa kylän asukkaille Jeesuksesta halaistua sanaa.

Muillakin ei-kristityissä maissa toimivilla lähetystyöntekijöillä on vastaavia kokemuksia kerrottavinaan. Kuulemma yleinen syy siihen, että ihmiset kääntyvät buddhalaisuudesta tai hindulaisuudesta tai luonnon uskonnoista Jeesukseen puoleen, on pahojen henkien pelko. Jeesus vapauttaa niistä, näin he ovat kokeneet.

Kuten sanottua, meillä Suomessa pahojen henkien aiheuttama riivaus on kuitenkin äärimmäisen harvinaista, juuri kasteen takia. Siksi ihmisissä ei pitäisi lietsoa turhaa hysteriaa, opettamalla esim. että sairaudet johtuvat niistä.

Siksi tästä tämän päivän tekstistä on vaikea löytää suoranaista sanomaa meille täällä Punkaharjulla. Se on kuitenkin mahdollista, kun ymmärrämme, että paholaisen valta voi olla muunkin laista kuin sitä, että paha henki on mennyt ihmiseeen.

Paholainen toimii yleensä sillä tavalla, että hän pitää ihmiset erossa Jumalan armosta. Siinä paholainen on hyvin taitava ja voimakas. Tätä tarkoittavat Jeesuksen sanat: ”Kun väkevä mies vartioi linnaansa ase kädessä, hänen omaisuutensa on turvassa.”

Paholainen on tuo väkevä mies. Hän on saanut monet suomalaisetkin vangeiksi linnaansa. Hänen aseensa ja vankikahleensa ovat seuraavanlaisia tuntemuksia ja kuiskutuksia ihmisten sydämissä: ”Ethän sinä ole mikään uskovainen, älä välitä siitä Jumalasta.” ”Jumala tuomitsee ja vie ilon elämästä, unohda se.” ”Jeesus, se on jotain typerää fundamentalismia!” ”Tiede on selittänyt ettei Jumalaa ole!” ”Kirkossa on tylsää!” ”Jokaisen on itse saatava muokata oma uskontonsa, ei siihen kirkkoa tai Jeesusta tarvita!” ”Mitä ne ihmisetkin sanoisivat, jos sinä alkaisit jeesustelemaan.”

Jne. jne. Näiden kahleiden seurauksena useimpien suomalaisten mielissä jo sana ”Jumala” aiheuttaa syyllisen sävähdyksen. Siksi he yrittävät unohtaa ja turruttaa sydämessään asuvan Jumalan kaipauksen. He uskottelevat itselleen, etteivät tarvitse Jeesusta.

Ja siksi useimmat suomalaiset istuvat vartioituina paholaisen linnassa. Heillä ei ole kokemusta Taivaan Isän rakkaudesta. He eivät osaa edes kaivata sitä, kun eivät ymmärrä Jeesuksen tuomaa vapautta. Näin heissä sumenee se, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Sielun syvä, kirkasvetinen lähde, josta Jumalan kasvojen piti heijastua, siitä tulee samea lätäkkö vankikopin lattialla. Kaikesta aineellisesta hyvinvoinnista huolimatta.

Mikä siihen auttaa? No se, mistä Jeesus opetti näin: ”Mutta jos toinen vielä väkevämpi hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, tuo väkevämpi ottaa häneltä aseet ja varusteet, joihin hän luotti, ja jakaa saamansa saaliin.”

Jeesus on tehnyt juuri näin. Hän on se paholaista voimakkaampi sankari, joka on voittanut hänet ja vienyt häneltä aseet ja varusteet, joilla hän pitää ihmisiä vankeina.

Näitä paholaisen varusteita ovat: 1) Ihmisten salainen syyllisyys Jumalan edessä. Sinustakin ehkä tuntuu, että on tullut tehtyä kaikkea sellaista, vaikka pientäkin, että Jumalaa ei oikein kehtaa edes liikaa ajatella. Ja ettei itsestään saa kuitenkaan tarpeeksi hyvää.

Mutta ajattele! Jeesus on tehnyt tuon kaiken tyhjäksi. Hän on ristinkuolemallaan ottanut sinulta pois ihan kaiken salaisen syyllisyyden. Saat ajatella, että tuo Jeesuksen tuoma anteeksiantamus on aivan täydellinen. Jeesuksen tähden syyllisyys putoaa maahan kuin rikkinäiset kahleet, paholaisen linnan ovi lämäistään irti saranoiltaan ja saat juosta Taivaallisen Isän syliin hänen rakkaana lapsenaan.

2) Toinen paholaisen ase ja varuste on se, että Jumala on meistä niin kaukana, ettemme käsitä häntä. Mutta Jeesus on vääntänyt hänen kädestään senkin aseen. Jeesuksessa Jumala on nimittäin tullut sinua lähelle. Jeesuksessa Jumala on tullut ihmiseksi. Jeesuksessa Jumala on tullut veljeksesi. Jeesuksen tähden voit lähestyä Jumalaa, joka on hänessä lähestynyt sinua. Jeesus on tullut sinne paholaisen linnan vankipihalle, hän ottaa sinut syliinsä ja kantaa ulos, Jumalan lasten vapauteen.

Käytännössä tämän saa omakseen ehtoollisella. Siellä syntisi annetaan anteeksi, kun syöt Jeesuksen ruumiin leivässä ja juot hänen sovintoverensä viinissä. Siellä Jumala tulee sinua niin lähelle, että hän tulee jopa sinuun, sinun suuhusi ja sydämeesi. Silloin saat olla varma, ettei paholaisella ole yhtään mitään valtaa sinuun.