Rukousta ja normaalin järjen käyttöä

Isää ja koko perhettä puhuttelevat tänään suuret kysymykset. Aihe kuolemasta elämään on suuri aihe. Jotain inhimillistä tässä kuitenkin on myös mukana. Tiivistän tämän lyhyeksi ohjeeksi: ”Rukous ja normaalin järjen käyttö – niillä selviydyt pimeästä valoon. Kun kysymykset ovat suuria, on viisasta katsoa lähelle.” (#Twaarna)

Suurten kuoleman ja elämän kysymysten edessä voi pelkästään lamautua. Lamaantumista vastaan on taisteltava. Tässä evankeliumissa on kysymys liikkeestä, dynamiikasta, toivosta.
Matteuksen kertomus naisen paranemisesta ja tytön herättämisestä on aika koruttoman vähäeleinen. Isästäkin sanotaan vain, että hän oli ”eräs synagogan esimies”. Monet saattanevat muistaa vastaavan Markuksen kertomuksen ja siellä isälle oli nimikin. Kysymys oli Jairuksen tyttärestä.

Matteus kertoo tätä isää ja perhettä koskettaneen dramaattisen tapahtuman. Jotain tuttua on siinäkin, että surun hetkellä turvauduttiin musiikkiin. Matteus kertoo, että ihmiset olivat hämmennyksissään ja huiluja soitettiin. Musiikkiin on perinteisesti turvauduttu niin surun kuin ilon hetkinä.

Muuten Matteuksen kertomus on hyvin koruton. Jeesuksen ei kuitenkaan kerrota edes sanoneen mitään erityistä. Hän vain tarttui tytön käteen ja tyttö nousi.

Jotkut Raamatun selittäjät (tässä käytän Eduard Sweitzerin selitystä) sanovat, että Matteus haluaa välttää sekä hehkutuksen että maagiset, taianomaiset tai salaperäiset viittaukset. Kysymys ei ollut maagisista kaavoista. Sen sijaan toisessa, tähän samaan Matteuksen kertomukseen kuuluvassa paranemiskertomuksessa nainen ajattelee paranevansa, jos vain saa koskettaa Jeesuksen vaatetta. Siinä voisi puolestaan olla aineksia ajatella vaatehipaisun merkitsevän paranemista. Niin ei kuitenkaan ole. Jeesus sanoo naiselle: Ole rohkealla mielellä, uskosi on parantanut sinut.

Evankeliumin kertomuksen tarkoitus on osoittaa mitä usko on ja mitä se voi kokea. Ne eivät pyri lietsomaan pelkoa tai taianomaisia viittauksia ja käsityksiä.

Jeesuksen suorittamissa parantamisissa on tullut selväksi yksi asia. Jeesus kääntyy laupiaasti ja armahtavasti köyhien, sairaiden ja sorrettujen puoleen.

Nämä ovat esimerkkikertomuksia Jeesuksen herättämän uskon voimasta. Tavatessaan ihmisen, Jeesus herättää hänet uskoon.
Kun tuumimme, mitä se usko on ja miten tullaan uskoon, on vastaus selkeä. Kysymys on siitä, että me lähestymme Jeesusta. Opettelemme siis tuntemaan häntä lukemalla Raamattua, laulamalla hengellisiä lauluja ja ennen muuta rukoilemalla arkisten asioidemme puolesta. Opettelemme luottamaan hänen ristiinsä ja sovitustyöhönsä.
Läheisten ihmisten puolesta rukoileminen voi olla meidän tärkein ja arvokkain tehtävämme.

Rukous ja normaalin järjen käyttö – niillä selviydyt pimeästä valoon. Kun kysymykset ovat suuria, on viisasta katsoa lähelle.”