2. sunnuntai helluntaista, Luuk. 12:13-21, Sakari Hosike

Sakari Hosike
Karkun evankelinen opisto

Eräs mies pyysi Jeesusta toteuttamaan perinnönjakonsa. Jeesus vastasi hänelle ja vastasi tylysti. Miksi Jeesus vastasi hänelle niin tylysti?

Mies puhutteli Jeesusta Opettajaksi ja arvosti Häntä miehenä, joka tuntisi Mooseksen lain ja toteuttaisi perinnönjaon oikeudenmukaisesti. Jeesus ei ollut kotiseudullaan, vaan Hän oli vakuuttanut vieraalla seudulla miehen siinä määrin, että tämä tuli pyytämään Häntä ratkaisemaan vaikean ongelmansa. Mietitään omaa elämäämme: jos meitä pyydettäisiin jakomiehen tehtävään, niin meitä pidettäisiin rehellisinä ja oikeudenmukaisina ihmisinä ja ottaisimme sen kunniatehtävänä vastaan.
Jeesus vastasi tylysti.

Jeesus vastasi tylysti, koska nyt ei oltu tekemässä perinnönjakoa ja jakamassa oliiviöljypuskia, eikä ollut kyse edes Mooseksen laista. Jeesus oli opettanut opetuslapsiaan ja tuhatpäistä kansaa Jumalan huolenpidosta ja Pyhästä Hengestä. Jeesus oli opettanut siitä miten Vanhan testamentin profetiat toteutuvat ja tulee Uusi liitto ja Pyhä Henki ja mitä tapahtuu ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen jälkeen. Tämän opetuksen keskeytti mies huudahtamalla, että Jeesus tulisi hoitamaan hänen perinnönjakonsa.

Siksi Jeesus sanoi ihminen. Sillä Jeesus tarkoitti: Nyt ihminen suu poikki, kun Jumala puhuu. Nyt ei puhuta kuka saa oliivipuskat ja kuka lampaat, vaan nyt pyhä Jumala lähestyy syntistä ihmiskuntaa ja Hänellä on luoduilleen hyvä sanoma.
Miehen typerä huudahdus sai Jeesuksen paljastamaan hetkellisesti jumalallisen suuruutensa. Jeesus vastasi miehelle: ”Ihminen. Kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai jakomieheksi?” Vanhassa liitossa Mooses oli asetettu lain tuojaksi ja sen pohjalta kirjanoppineet ja viranomaiset hoitivat perinnönjakoja. Uudessa liitossa Jeesus oli tullut paljon suurempaa tehtävää varten.

Vanhassa testamentissa Job alkoi kysellä ja huudella Jumalalle kaikenlaista. Yht´äkkiä Jumala oli hänen edessään, asetti hänet vain ihmiseksi ja antoi lujan vastauksensa.
Nyt Jeesus oli tämän huudahtelijan edessä ja asetti hänet vain ihmiseksi ja antoi lujan vastauksen.

Kaikenlaista ahneutta tulee kavahtaa.

Ihmisen elämä ei ole riippuvainen siitä, mitä hänellä on. Ihmisen kuolema ei ole riippuvainen siitä, mitä hänellä on.

Perinnönjakoa vaatinut mies oli nuorempi veli, jonka isoveli oli vastoin Mooseksen lakia jättämässä hänet ilman perintöosaa eli kokonaan ilman omaisuutta eli köyhäksi. Jeesus esitti tälle vastakohdan vertauksessa. Oli mies, joka oli alunperinkin rikas ja sitten hän rikastui vielä niin paljon, että ei enää itsekään aluksi tiennyt mitä rikkauden määrälle tekisi. Sitten hän mietti kelvollisen suunnitelman omaisuuden haltuun ottamiseksi. Vertauksen rikas saavutti sen hämmästyttävän pisteen, että hän oli tyytyväinen. Hän oli itsekin sitä mieltä, että nyt on rikkautta tarpeeksi, en tarvitse enempää, nyt nautin lepoa, syön juon ja iloitsen monta vuotta.

Tämä mies oli pistänyt uskon, toivonsa ja rakkautensa omaisuuteensa ja unohtanut Elämän ja Kuoleman Herran, mutta Elämän ja Kuoleman Herra ei ollut unohtanut miestä ja tuli yöllä häntä hakemaan.

Mikä oli vertauksen miehen synti? Hän oli unohtanut Jumalan. Hän oli rikkonut ensimmäistä käskyä vastaan ja tehnyt itsestään jumalan luulleen tulevansa onnelliseksi omien töidensä ja omaisuutensa kautta ja säilyttävänsä mukavan olotilansa pitkään.

Jeesus vastasi perinnönjakoa vaatineelle miehelle, että vaikka hän saisi isonkin osan tai koko perinnön, niin nyt tuli miettiä tärkeämpiä asioita, koska hänkin tulisi kuolemaan vuorollaan.

Jeesus sanoo: ”Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä.”

Mikä on meidän rikkautemme Jumalan luona?

Hän on Jeesus.

Myöhemmin Luukkaan evankeliumissa Jeesus kylläkin opettaa, että myymällä omaisuutensa ja antamalla almuja saa loppumattoman aarteen taivaisiin sekä väärän huoneenhaltijan ovelasta menettelystä ystävien hankkimisesta väärällä mammonalla. Mutta ilman Jeesusta ei ole mitään asiaa Isän Jumalan luo.

Me pelastumme yksin armosta, yksin Jeesuksen tähden.

Se kuinka paljon annamme tai emme anna, ei ratkaise pääsyämme Taivaaseen.

Mutta jos unohdamme Jumalan, me emme pääse Taivaaseen.

Me olemme uudestisyntyneet kasteessa ja uskomme Jeesukseen, me pääsemme Taivaaseen.

Kristitty tekee hyviä tekoja. Kristitty kartuttaa taivaallista aarretta antamalla almuja, muistamalla köyhiä ja tekemällä muuten hyvää. Apostolien teoista ja UT:n kirjeistä löytyy hyvää opetusta miten seurakunnissa elettiin ja toimittiin, joku antoi koko omaisuutensa, joku ei antanut.

Sitä on hyvä miettiä paljonko antaa ja miten teen hyvää.

Mutta pelastukselle ei ole ehtoja. Me pelastumme armosta. Amen.