– Jeesus käyttää vertauksessa kahta arkista asiaa kuvaamaan taivasten valtakuntaa = kristillistä seurakuntaa ajassa ja Jumalan valtakuntaa iankaikkisuudessa
– sinapinsiementä kuvaamaan pienuutta ja taikinan hapatetta kuvaamaan pienen asian suurta vaikutusta
– Jeesus käytti sinapinsiementä vertauskuvana myös puhuessaan uskon vähyydestä: ”Jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle vuorelle: Siirry täältä tuonne ja se siirtyisi.” Matt. 17:20
– sinapinsiemen kasvaa isoksi pensaaksi ja se oli lintuasukkaineen tavallinen näky. Kenties Jeesus kertoi tämän vertauksen istuessaan sinappipensaan varjossa?

– taivasten valtakunta muistutti Jeesuksen mukaan sinapinsiemen kasvua puuksi. Se alkaa hyvin pienestä, mutta päätyy niin suureksi, ettei kasvun rajaa näy
– kasvu ei tosin tapahdu hetkessä vaan vaati oman aikansa
– itämaisessa kielenkäytössä oli tavanomaista verrata suurta valtakuntaa puuhun, jonka oksilla pienemmät kansakunnat pesivät. Ne saavat turvan ja levon suuremman suojassa
– samoin taivasten valtakunta alkaa pienestä, mutta sen suojiin päätyvät monet kansat

– kansainvälisessä nuorten kokouksesta keskusteltiin evankeliumin levittämisestä. Puhuttiin eri tavoista viestittää evankeliumia nykyajan ihmisille esim. radio, televisio, lehdet, netti
– silloin muuan afrikkalainen tyttö sanoi: ”Kun meillä tahdotaan viedä kristillinen sanoma johonkin kylään, emme lähetä sinne kirjoja. Sinne lähetetään mieluummin kristitty perhe, joka asettuu kylään. He antavat kylälle kristittynä elämisen mallin.”

– rippikoulua pitäessäni mietin usein sitä, millaisen kylvön me aikuiset teemme lasten ja nuorten sydämiin? Annammeko elämästä väärän mallin tai ei mallia ollenkaan? Jos nuoret ammentavat elämänkatsomuksensa Salkkareista tai muusta pinnallisesta viihdehötöstä, niin onko meillä mitään saumaa kylvää hyvää ja kestävää satoa tuottavaa siementä heidän sieluihinsa?
– onko perhe, jossa pidetään esillä kristillisiä arvoja ja tapoja häpeä vai kunnia?

– sinappipensaan varjosta astumme tavalliseen kotiin. Äiti leipoo. Hän on jättänyt edellisestä taikinasta pienen nokareen odottamaan uuden leivän leipomista. Nyt hän sekoittaa hapatenokareen uuteen taikinaan ja laittaa leivän uuniin
– hapate toimii tässä vertauksessa hyvän muutoksen vertauskuvana
– Jeesus tähdensi, että hapatteessa on voimaa. Happamaton leipä on mauton, kova ja kuiva vesikorppu. Hapatettu leipä sen sijaan on pehmeä, kuohkea ja maukas

– kuin hapatenokare kristinusko on muuttanut ja muuttaa maailmaa yksi ihminen, yksi koti, yksi kylä kerrallaan
– kristinusko muutti naisten elämään. Juutalainen mies kiitti Jumalaa aamurukouksessaan, ettei Jumala ollut luonut häntä pakanaksi, orjaksi eikä naiseksi. Nainen oli suljettu olemattomuuteen ja merkityksettömyyteen. Matkalla olevasta pariskunnasta isä ratsasti aasilla ja äiti laahusti perässä lapsi sylissään, selässään tai vatsassaan

– kristinusko muutti suhtautumisen sairauteen. Pakanuudessa sairautta pidettiin ikävänä häiriötekijänä, josta oli päästävä eroon. Heikko tai epämuodostunut vastasyntynyt saatettiin hylätä kuolemaan
– ensimmäisen sokeiden turvapaikan perustaja oli kristitty munkki Thalasius. Ensimmäisen varattomille tarkoitetun apteekin perusti kristitty kauppias Apollonius. Ensimmäisen sairaalan perusti kristitty nainen, Fabiola

– kristinusko muutti suhtautumisen vanhuuteen. Roomalaisessa kulttuurissa vanhukset jätettiin oman onnensa nojaan, koska heistä ei ollut enää hyötyä.
– kristinuskon mukaan ihmisen arvo ei määräytynyt hänen hyödyllisyydestään, vaan siitä, että hän oli Jumalan luomana arvokas olento

– kristinusko muutti suhtautumisen lapsiin. Avioliittoinstituutio oli romahtanut ja miehet vaihtoivat vaimoaan useammin kuin aasiaan ja lasten asema oli heikoilla. Lapset jäivät vaille huolenpitoa
– uudella suhtautumisellaan naisiin, lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin kristinuskolla on ollut sekä yhteiskuntaa että yksityistä ihmistä koskeva vaikutus.

– Jeesuksen oppilaat eivät tienneet tulevasta ja heidän mieleensä saattoi joskus nousta toivottomuus kuunnellessaan Jeesuksen opetuksia
– näin pieni joukko ja maailma niin suuri! Kuinka he voivat voittaa koko maailman Kristukselle? Mutta niin vain pennittömästä puusepän pojasta tuli henkilö, joka on muuttanut maailman
– Jeesus rohkaisee seuraajiaan yhä tänään pysymään lujina uskossa. Hänen seuraajiensa tehtävä on todistaa ja palvella kukin omalla paikallaan. Meissä jatkuu taivasten valtakunnan kasvu, kunnes se tavoittaa kaikki kansakunnat

– Jumalan henki tekee työtään ihmisessä. Lapsiin kylvetty Jumalan sana ja kristillinen kotikasvatus näyttää joskus vaikealta, joskus turhauttavaltakin. Eikä rukoustenkaan vaikutusta voi nähdä käden käänteessä. Mutta sillä perusteella ei voi päätellä, ettei kristillisellä kotikasvatuksella ole merkitystä

– kotien uskonnollinen kasvatus on merkittävää taivasten valtakunnan kylvötyötä. Satoa ei pidä odottaa välittömästi. Se nousee vasta viiveellä. Täytyy vain luottaa siihen, että kylvetty sana ei tyhjänä palaa
– uskonnollista kasvatusta ei aina kannata tuputtaa isolla kauhalla vaan pienikin lusikka riittää
– pieni annos hapatetta taikinassa saa aikaan prosessin niin, että se muuttuu maukkaaksi leiväksi. Hapatteen vaikutuksesta leipä muuttuu toiseksi kuin mitä se alun perin oli. Tämän saa usko aikaan ihmisessä.