Tässä luetussa Raamatun kohdassa Jeesus puhui fariseuksille ja lainopettajille. Näitä kovia varoituksen sanoja ei tarkoitettu kuitenkaan vain heille. Jeesus ei haukkunut, eikä tuominnut fariseuksia ja lainopettajia. Hän antoi vakavan varoituksen. Meidänkin kannattaa kuunnella mistä Jeesus varoitti.
Luettu raamatunkohta oli Jeesuksen ja fariseusten käymän keskustelun keskiosilta. Se löytyy Matteuksen luvusta 12 ja sitä voi katsoa kotona uudestaan ja lukea tämän keskustelun kokonaisuudessaan.
Keskustelu oli alkanut siitä, kun Jeesuksen luo oli tuotu sokea ja mykkä mies. Jeesus ajoi miehestä pahan hengen pois ja mies näki ja puhui. Fariseukset olivat nähneet tämän ihmeen. He eivät sitä kiistäneet, mutta he sanoivat, että Jeesus oli tehnyt pahan hengen voimalla ihmeen. Ensin Jeesus torjui tämän ajatuksen, koska ei pahan voimalla ajeta ulos pahoja henkiä, vaan sen vastapuolella eli Pyhällä Hengellä. Sitten hän varoitti Pyhän Hengen pilkasta, synnistä, jota ei anteeksi anneta.
Sitten Jeesus käänsi puheensa fariseuksia vastaan. Fariseukset olivat virheellisesti väittäneet, että Jeesus oli toiminut pahan hengen ja Saatanan voimalla. He olivat väittäneet Jeesuksessa olevan paha henki. Nyt Jeesus sanoi puolestaan fariseuksia käärmeen sikiöiksi. Kun Saatana on käärme, niin Jeesus sanoi fariseuksia Saatanan eli pahan lapsiksi. Fariseukset olivat puhuneet väärää ja pahaa, kun olivat syyttäneet Jeesuksen toimivan Saatanan voimalla. Jeesus totesi, että he ovat huono puu ja heidän hedelmänsä on huono. Eli fariseusten ja lainopettajien puhe ei voinut olla hyvää, koska he itse olivat pahoja. He puhuivat sitä, mitä heidän sydämensä eli sisimpänsä oli täynnä. Pahoina ihmisinä he toivat pahuutensa varastosta esiin pahaa.
Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Jokaista meitä mietityttää millainen ihminen olen. Minkälainen ihminen minä olen? Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? Mitä tai keitä arvostan, mitä tai keitä vihaan? Mitä haluan? Miten kohtelen muita? Omaan sisimpäämme, omaan sydämeemme meistä jokainen näkee omasta puheestaan. Omat puheemme nousee omasta sydämestämme. Siitä, mikä on sydämessämme, sisällämme, siitä puhumme.
Paljolti se on joutavaa pölinää ja juoruamista ja pahoja puheita. Kristittyinä olemme onnistuneet jotenkuten kitkemään kiroilun pois suustamme. Hyvä niin. Kun kiroilu vähenee huulilta, niin se on vähentynyt myös sydämestä. Mutta pahat puheet, juoruamiset ja tyhjät puheet ovat jääneet. Tässä minulla ja teillä kaikilla on työsarkaa. Tässä on parannuksen paikka. Oma puhe ja ennen sitä oma sydän. Jos puhut roskaa, se on merkki siitä, että sydämessäsi on roskaa. Turha yrittää suussa ja huulilla saada aikaan muutosta. Sen on tapahduttava sydämessä. Mutta ennen sitä
ennen kuin alamme parantamaan itseämme, on kysyttävä, millainen sydän sinulla on?
Millainen sydän sinulla on? Hyvä puu tuottaa hyvää hedelmää. Huono puu tuottaa huonoa hedelmää. Kuten kaikki tiedämme, puu ei muuta itse itseään. Paju ei muutu männyksi, vaikka se kuinka haluaisi. Orjantappura ei muutu viikunapuuksi, vaikka se tekisi 10 pyhiinvaellusretkeä, itkisi ja katuisi. Paha ihminen ei pysty muuttamaan itse itseään hyväksi. Jumalan on tehtävä se. Yhtä suuri ihme kuin tarpeeton pajupuska muutetaan hyödylliseksi mäntypuuksi, on se, että paha ihminen muutetaan hyväksi ihmiseksi. Sinä et ole sitä tehnyt.
Synnyit Saatanan lapsena tähän maailman, käärmeen sikiönä, huonona puuna tuottamaan huonoa hedelmää. Mutta kasteessa sinut otettiin Jumalan lapseksi. Sinä muutuit pahasta ihmisestä hyväksi ihmiseksi. Huonosta puusta hyväksi puuksi tuottamaan hyvää hedelmää. Jos on nyt niin ikävästi, että sinua ei ole kastettu, niin Jumalan palveluksen jälkeen yhteys pastoriin. Itse et muuta itseäsi huonosta hyväksi. Mutta Jumala tekee sen ja on tehnyt. Kasteessa synnyit uudesti ja sinun paha, vanha sydämesi korvautui uudella, hyvällä sydämellä.
Kastettuna sinulla on hyvä ja uusi sydän. Sellainen sydän sinulla on. Mutta mitä siellä sydämessä on? Mitä sinun sisimmässäsi on? Mistä sinä puhut. Roskaa. Roskaa sinä puhut. Roskaa on sinun sydämessäsi. Miten tämä on mahdollista? Sydämen piti olla uusi ja hyvä. Kyllä. Sydän on uusi ja hyvä, kun Jumala on niin kasteessa tehnyt, mutta sitten olet päästänyt sinne kaikenlaista roskaa ja turhaa eli syntiä. Synti ei ole vain pahoja ja raakoja tekoja ja ajatuksia, vaan myös tyhmyyttä, laiskuutta ja turhia puheita. Sitä roskaa on kertynyt sinun uuteen hyvään sydämeesi.
Mitä nyt tehdään? Synti ja roska pitäisi saada pois. Toki voit yrittää taas itse, mutta kovin vaivalloista se on. Parempi antaa puhdistustehtävä ammattilaisille. Joudut kuitenkin lopulta kutsumaan heidät, kun et itse saa puhdistettua sydäntäsi. Sydämen puhdistuksen ammattilaiset ovat Jeesus ja Pyhä Henki. Heidän puhdistustyö on paluuta kasteen armoon. Jeesus pesee puhtaaksi sinun sydämesi. Hän pesee sen puhtaaksi kalleimmalla pesuaineella mitä on. Hän pesee sydämesi puhtaaksi omalla verellään, jonka hän vuodatti Golgatalla ihmisten syntien vuoksi. Pyhä Henki alkaa tehdä sinussa töitä ja aikaisemmat pahat puheesi korvautuvat hyvillä puheilla. Pahasta sydämestä lähtee pahaa puhetta. Jeesuksen puhdistamasta sydämestä, jossa asuu Pyhä Henki, lähtee hyvää puhetta.
Näin tapahtuu parannus pahoista puheista. Ei kannata lähteä itse tekemään heppoisia parannustekoja, vaan antaa Jumalan tehdä se. Hän aloittaa sen oikeasta paikasta eli sydämestä. Pahat puheet väistyvät ja korvautuvat hyvällä puheella puhtaasta sydämestä. Se ei tapahdu omatekoisin parannustoimin, vaan Jumalan työnä, jos me annamme Hänen tehdä sen. Päivittäin.
Samoin väistyvät turhat puheet. Jeesus varoitti ankarasti turhasta puheesta. Minä sanon teille, jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Edellisen puheenvuoron Jeesus oli lopettanut yhtä painokkaasti: Sen tähden sanon teille: jokainen synti ja herjaus tullaan antamaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen herjaamista ei anteeksi anneta.
Ihana lupaus syntien anteeksiantamisesta ja vakava varoitus turhista sanoista. Molemmat on otettava. Molemmat ovat Jeesuksen opetusta meille sekä ihana lupaus että vakava varoitus. Jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Varmasti meiltä on jo tänäkin aamulta turhia sanoja. Millä me selitämme edes tämän aamuisia turhia sanoja Jeesukselle viimeisenä päivänä? Emme millään. Emmekä selitä muitakaan syntejämme. Voimme vain turvautua häneen ja hänen sovitustyöhönsä ristillä. Turhien sanojemmekin takia Jeesus joutui ristille.
Miksi sanat ovat niin tärkeitä? Jeesus lopetti puheensa: Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi. Ei ole samantekevää mitä puhumme. Sanoilla me kiellämme Jeesuksen tai tunnustamme hänet. Jeesus varoitti moneen kertaan kieltämästä häntä. Jos kieltää puheissaan Jeesuksen, niin silloin tuomiopäivänä todetaan syylliseksi. Roomalaiskirjeessä lukee: Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen. Jos ja kun Jeesus ja Pyhä Henki ovat sydämessä, niin ihminen myös tunnustaa, että Jeesus on Herra ja pelastuu.