[Saarna toimitalon jäähyväismessussa] Elämme kirkkovuodessa odotuksen viikkoa, Pyhän Hengen odotuksen viikkoa. Ensi sunnuntaina on helluntai, seurakunnan syntymisen ja Pyhän Hengen vuodattamisen juhla.
Mutta tämän viikon tekstit puhuvat vielä odotuksesta, Pyhän Hengen odotuksesta. Ennen taivaaseen astumistaan Jeesus oli luvannut Pyhän Hengen. Voin kuvitella, että tuossa hetkessä ennen Jeesuksen taivaaseen astumista opetuslapset elivät jännitekentässä, jossa oli läsnä monia ajatuksia ja tunteita. Vasta pikkuhiljaa jäsentyvää ymmärrystä siitä, mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan menevänsä pois. Epävarmuutta, pelkoakin tulevasta. Uuden lupauksen odotusta. Ja sitten toiveikkuutta siitä, että Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen puolustajaksi ja lohduttajaksi.
Kirkkohallituksessa eletään myös jäähyväisten ja valmistautumisen viikkoja, mutta toisessa merkityksessä kuin kirkkovuodessa. Jättäessämme jäähyväisiä toimitalolle kolmen vuosikymmenen jälkeen taakse jäävät tämän talon työ- ja kokoushuoneet ja kahviporukat, paikat joissa on tapahtunut monenlaista. Myös tämä juhlasalin kappeli, jossa on vietetty monta hyvää hetkeä. Tämä talo sisältää monia muistoja – hyviä ja vaikeitakin. Samalla mieli suuntautuu jo uuteen, on innostusta ja odotusta, on pelkoa ja epäröintiä uuden talon myötä syntyvistä uusista yhteisöistä, toimintamalleista ja toimintakulttuureista. Jotain viemme kuitenkin mukanamme, perustehtävämme on sama kuin täälläkin ja vielätärkeämpää, työmme perusta Kristus on sama. Sitä on symboloinut alttari täällä juhlasalissa ja siitä tulee kertomaan kappeli ja siellä oleva alttari uudessa Kirkon talossa.
Evankeliumissa kuulimme Jeesuksen sanat: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokkoon.” Tähän sisältyy kutsu ja lupaus. Kutsu tulla Jeesuksen luo ja lupaus, että myös meidän sisimmästämme on pulppuava elävän veden virrat. Jeesus kutsuu meitä luokseen, läheiseen ja intiimiin kohtaamiseen itsensä kanssa.
Alttari, ehtoollispöytä on paikka, jossa me saamme konkreettisella tavalla kohdata Vapahtajan leivässä ja viinissä. Ehtoollisessa Hän antaa itsenä, jotta me saisimme osaksemme syntien anteeksiantamuksen. Jotta saisimme voimaa uusiin vaiheisiin yksilöinä ja työyhteisönä. Jeesuksen oppilailleen lupaama Pyhä henki on voimamme siirtyessämme työyhteisönä eteenpäin.
Pyhä Henki on läsnä luopumisessa, muutoksessa Pyhä Henki on rohkaisijana kun käymme uuteen. Pankaamme siis turva tällä työyhteisömme kannalta historiallisella hetkellä Kristukseen, joka on sanonut, että Häneen uskovien sisimmästä kumpuavat elävän veden virrat.