Portaanpää ry:n hallitus on eilisessä kokouksessaan hyväksynyt Lapinlahdella toimivassa Portaanpään kristillisessä opistossa käytyjen yt-neuvottelujen tuloksen. Neuvotteluihin jouduttiin valtioneuvoston koulutusleikkausten vuoksi.
Portaanpää sopeuttaa talouttaan vuoteen 2018 mennessä siten, että se on noin 300 000 euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2015. Sopeutus tehdään pääosin rakenteellisin säästöin.
– Sen enempää työantaja kuin työntekijätkään eivät ole riemuissaan, mutta työpaikka sentään säilyy ja sillä on nyt tulevaisuutta. Emme halua fuusioitua, vaan jatkaa itsenäisenä opistona, rehtori Petri Järveläinen sanoo.
Merkittävimmät henkilöstösäästöt saadaan, kun määräaikaisten tuntiopettajien työsuhteita ei enää uusita ja kahden eläkkeelle jäävän opettajan toimet lakkautetaan. Lisäksi 2–3 opettajan tointa osa-aikaistetaan, ja opetushenkilöstö lomautetaan kuukaudeksi tämän vuoden aikana.
Järveläinen ei halua kyseenalaistaa valtion koulutusleikkausten säästösummia, koska ei ole päässyt perehtymään syvällisemmin niiden perusteisiin. Sen sijaan hän kyseenalaistaa vahvasti leikkausten kohdentamisen.
– On järjetöntä, että eniten leikataan tasokkaimmista koulutuksista niin yliopistoissa kuin ammatillisen koulutuksen puolellakin. Esimerkiksi meillä Portaanpäässä on kaikilla mittareilla mitaten erittäin laadukasta lastenohjaajakoulutusta, josta valmistuneet jopa työllistyvät hyvin. Silti sen rahoituksesta leikataan 45 prosenttia, Järveläinen harmittelee.
”Ei tule vaivatta vapaus”
Portaanpään tulosennuste tälle vuodelle on yt-neuvottelujen seurauksena hieman ylijäämäinen. Vuosi 2017 on jonkin verran ylijäämäinen ja seuraava vuosi 71 000 euroa ylijäämäinen.
– Myö annetaan fuusioille ja lakkauttamisille pitkät, vaan ei tule vaivatta vapaus, Järveläinen summaa.
Järveläinen irvistelee sivistyspoliittisen ministeriryhmän lausunnolle, jonka mukaan ”koulujen liikkumavara lisääntyy”, kun oppilaitoksille annetaan vähemmän rahaa mutta ne saavat oman harkintansa mukaan ottaa enemmän oppilaita. Varauksetonta tukea häneltä ei saa myöskään valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen reformi, jossa siirrytään yhä enemmän koulutuksesta riippumattomiin näyttötutkintoihin.
– On hyvä, että tutkintoja voi suorittaa myös koulujen ulkopuolella. Tästä hyötyvät etevimmät sekä ne, jotka eivät sopeudu koulumaailmaan. Näen silti uhkaksi demokratialle, jos yhä useampi jää vaille koulutusta, jossa opetetaan ymmärtämään yhteiskunnan ja maailman toimintaa.
– Jos ihmisillä ei ole työkaluja arvioida vaikkapa poliittista päätöksentekoa, he ovat vedätettävissä ja populistiset ryhmittyvät saavat yhä lisää valtaa, Järveläinen sanoo.
Työssäoppimispainotteisen koulutuksen merkittävä lisääminen olisi Järveläisen mielestä sekä työelämän että koulujen kannalta haitallista.
– Työpaikoilla jouduttaisiin tinkimään tuotteiden laadusta, sinne syntyisi palkkakustannuksia ja ammattihenkilöstön työaikaa kuluisi liikaa ohjaukseen. Kouluissa rapautuisi opettajan ammatti, kun opettajat muuttuisivat konsultoiviksi arvioijiksi.
Kuva: Päivi Junnilainen
Lue myös:
Lapuan kristillinen opisto yhdistyy Seurakuntaopistoon
Jaakkiman kristillinen opisto ja Seurakuntaopisto yhdistyvät