Seurakunnat ovat joulujuhlien ammattilaisia. Työntekijöiden pikkujouluja vietetään puolestaan monin eri tavoin. Tosin monet seurakunnat eivät halua käyttää termiä pikkujoulu vaan henkilöstön joulujuhla.
Yleensä mennään syömään pitopöydän äärelle seurakunnan tiloihin tai ulkopuoliseen paikkaan. Juhlaan saatetaan yhdistää myös jokin arjesta poikkeava tapahtuma tai ansiomerkkien jakaminen.
Osa seurakunnista viettää pikkujouluja vasta alkuvuodesta, jolloin joulukiireet ovat takana.
Joulujuhla loppiaisen jälkeen
Roihuvuoren seurakunta Helsingissä viettää henkilöstönsä pikkujoulua perinteiseen, juhlavaan tapaan. Mukaan tulee 36 osallistujaa. Kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen sanoo, että kyseessä on työyhteisön hyvinvointia rakentava tapahtuma.
Muutos tänä vuonna on se, että pikkujoulujuhla vietetään vasta joulun tuolla puolen, loppiaisen jälkeen torstaina 8.1. Syy tähän on Kaskisen mukaan käytännöllinen.
– Seurakunnan työntekijät ovat kiireisiä joulun alla. Monen voi olla vaikea löytää aikaa pikkujoulujuhlaan osallistumiselle. Jos tapahtuma stressaa, juhlan tuntu häviää, ja siihen on vaikea suhtautua levollisesti. Loppiaisen jälkeen on rauhallisempi hetki asettua aloilleen yhteiseen juhlaan, Kaskinen sanoo.
Roihuvuoren seurakunnan juhlaa vietetään omissa tiloissa Laajarannassa, joka on seurakunnan idyllinen nuorisotoiminnan keskus. Tarjoilusta vastaa ulkopuolinen taho, jotta keittiöhenkilökuntakin voi osallistua tapahtumaan.
– Juhlassa syödään täysi jouluateria, lauletaan ja jutellaan. Pidän myös puheen ja seurakunta antaa jokaiselle pienen lahjan, Kaskinen kertoo.
Juhlavuutta lisää se, että tapahtumassa jaetaan myös ansiomerkit vuorossa oleville.
Parikkalassa matalan profiilin tilaisuus
Parikkalan seurakunnassa ei ole muodostunut pikkujouluperinteitä. Seurakunnassa neljä vuotta pappina ja syksystä asti vt. kirkkoherana toiminut Oskari Nummela kertoo, että parinkymmenen hengen henkilökunta käy yleensä joulun alla päivällä syömässä yhdessä. Tapahtuma liittyy henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen.
– Olemme menneet syömään johonkin läheiseen ravintolaan. Tosinaan on ruokailtu omissa tiloissa, jolloin pitopalvelu järjestää tarjoilun, Nummela kertoo.
Tilaisuus on yksinkertainen matalan profiilin jouluruokailu, johon ei useinkaan liity muuta ohjelmaa kuin yhdessäoloa. Marraskuun puolivälissä tilaisuutta ei ollut vielä lyöty lukkoon.
Nummelan mukaan joinakin vuosina säästöön jääneitä henkilöstön virkistysrahoja on käytetty jouluruokailun yhteydessä teatterikäyntiin.
Vt. kirkkoherran mukaan henkilökunnan merkkivuosien juhlallisuuksia ei ole jätetty loppuvuoteen, vaan niitä vietetään pitkin vuotta silloin kun merkkipaalu tulee täyteen.
Nivalassa ei haluta rentoon juhlaan virallista pönötystä
Nivalan seurakunnassa ei käytetä sanaa pikkujoulu vaan henkilökunnan joulujuhla, vuosi sitten kirkkoherraksi valittu Sanna Jukkola kertoo.
Hän sanoo, että juhlaa on vietetty samanlaisin perinteisin menoin ainakin sen yhdeksän vuotta, jonka hän on ollut pappina seurakunnassa. Muutoksia ei ole tarvinnut tehdä.
Joulujuhlaan lähtee tilausbussilla koko noin 30 hengen työntekijäporukka harjoittelijoineen. Matka suuntautuu lähiseudulle, tänä vuonna mennään Sieviin maatilamatkailukeskus Kiurunkankaaseen. Bussimatka on jo irtiotto arkisesta aherruksesta ja ruokailu on kiitos vuoden aherruksesta.
Jukkolan mukaan joulujuhlaa vietetään aina viimeisenä keskiviikkona ennen joulua, ja se lyödään lukkoon jo vuosi etukäteen. Tapahtuma alkaa iltapäivällä. Joulupäivällinen on juhlan kohokohta.
– Kellään ei ole illalla enää ohjelmaa eikä tehtäviä seurakunnassa, joten kaikki voivat osallistua tilaisuuteen vapain mielin. Laulamme kauneimpia joululauluja, musisoimme ja pidän puheen. Ansiomerkkejä ei jaeta, koska emme halua rentoon juhlaan virallista pönötystä, Jukkola sanoo.
Kukin tuo toisilleen pienen lahjan tyyliin joka lahjan antaa, se lahjan saa. Myös seurakunta jakaa pieniä lahjoja, viime vuonna oli vuorossa pipo seurakunnan logolla.
Lohjalla uusia kuvioita
Lohjan seurakunnan työntekijämäärä on kivunnut 125:een, kun siihen yhdistyi pari vuotta sitten Nummen, Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin seurakunnat.
Lohjalla joulujuhla on jaettu tavallaan kahteen osaan. Joulun alla syödään yhteinen jouluateria ja aivan viimeisinä päivinä ennen joulua kirkossa on työntekijöille oma jouluhartaus, jonka kirkkoherra Juhani Korte pitää. Jouluateria järjestetään tänä vuonna 10.12. ja jouluhartaus 23.12.
Yhdistymisen kunniaksi kaikki kutsuttiin pari vuotta sitten jouluvaellukseen Vivamoon, jonka jälkeen oli jouluateria. Myös viime vuonna ruokailtiin Vivamossa, mutta tänä vuonna syödään omassa seurakuntasalissa.
Tähän saakka myös eläketyöntekijät on kutsuttu jouluaterialle, mutta nyt siitä luovutaan tilojen puutteen vuoksi. Eläkeläiset, töissä olevat ja puolisot kutsutaan jouluhartauteen, jonka jälkeen on torttukahvit seurakuntasalissa.
Hallintosihteeri Päivi Kesälä kertoo, että jouluaterian ja siivouksen hoitaa kokonaan ulkopuolinen tilauspalvelu, jolloin seurakunnan keittiötä ei käytetä. Tällöin kaikki voivat osallistua vapaina yhteiseen juhlaan. Työntekijöiden merkkivuosia muistetaan työntekijäkokouksessa tai jouluaterialla.
– Seurakunnissa järjestetään paljon hartauksia muille vuoden mittaan. Lohjalla halutaan järjestää jouluhartaus myös omalle henkilökunnalle, onhan kyseessä kirkon keskeisin asia, Kesälä toteaa.
Korte sanoo, että jouluateria on henkilökunnan joulujuhla, joka muistuttaa siitä, että Kristus on kirkon pää.
– Nämä tilaisuudet antavat paljon minullekin kiireen keskellä ja valmistavat jouluun. En voi ajatella, että ne pidettäisiin vasta joulun jälkeen.
Hän sanoo, että talous jyskyttää aina takaraivossa, mutta henkilöstön jouluateriasta ei ole tarpeen tinkiä. Muiden tarjoilujen määrää on harkittava vuoden mittaan, hän pohtii.