Piispat yhtymämallista: Seurakuntia vahvistettava jumalanpalvelusyksikköinä

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous käsitteli seurakuntien rakenneuudistusta istunnossaan 4. joulukuuta Helsingissä. Käsittelyn pohjana oli kirkkohallituksen esitys, joka pohjautuu Uusi seurakuntayhtymä 2015 -malliin, jossa kaikki seurakunnat kuuluisivat yhtymiin.

Piispainkokous katsoo lausunnossaan, että kirkkohallituksen esitys tarjoaa hyvän mallin toteuttaa rakenneuudistus. Piispainkokouksen mukaan rakennemallissa on ensiarvoisen tärkeää seurakuntien vahvistaminen jumalanpalvelusyksikköinä ja seurakuntatyön tasavertainen turvaaminen. Samoin uudistuksen toteuttamisessa tulee ottaa huomioon alueiden erityislaatuisuus ja mahdollisuus erikokoisiin seurakuntayhtymiin.

Lausunnossa todetaan, että taloudellinen itsekannattavuus voi olla kohtuuton vaatimus erityisesti pienille yhtymille. Heikommin toimeentulevien yhtymien avuksi tarvitaan talouden tasausjärjestelmä, jolla tuetaan niitä.

Keskusteltuaan eri vaihtoehdoista piispainkokous katsoi äänestyksen tuloksena, että seurakuntaneuvoston puheenjohtajuuden ja jäsenyyden tulee määräytyä nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Nykykäytännön mukaan seurakuntaneuvoston puheenjohtajana toimii ensisijaisesti kirkkoherra.

Piispainkokous katsoo, että diakonian ja kanttorin virkoja ei ole välttämätöntä säätää pakollisiksi kirkkojärjestyksessä. Diakonian ja kanttorin viroille kuuluvien tehtävien hoitaminen edellyttää riittävää henkilömäärää seurakunnissa.

Piispainkokouksen lausunto seurakuntamalliesityksestä lähetetään kirkolliskokoukselle.

Käytännöllinen ja joustava

Nyt esitetyn niin sanotun yhtymämallin on arvioitu olevan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Paikallisseurakunnan ja yhtymän työnjako perustuu käytännöllisyyteen ja joustavuuteen.

Yhtymän on tarkoitus olla kevytrakenteinen palveluorganisaatio, joka mahdollistaa seurakuntatyön paikallisseurakunnissa. Yhtymässä keskityttäisiin talouden, hallinnon, kiinteistö- ja hautaustoimen, viestinnän sekä henkilöstöhallinnon asiantuntijaosaamiseen.

Esityksessä seurakunnilla ei ole mahdollisuutta jäädä yhtymämallin ulkopuolelle. Poikkeuksena ovat kuitenkin Saksalainen seurakunta sekä Rikssvenska Olaus Petri församling. Mikäli esitys hyväksytään, tulee kaikkien seurakuntien siirtyä seurakuntarakenteeseen viimeistään vuoden 2019 alussa.

Juttu pohjautuu Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteeseen.

Edellinen artikkeliUusi Suomi: Kaksi herätysliikettä aikoo estää homoparien vihkimisen kirkossa
Seuraava artikkeliKirkon Ulkomaanavun työntekijä menehtynyt ebolaan

Ei näytettäviä viestejä