Kirkkohallituksen kyselytunnilla kirkolliskokouksessa käsiteltiin uskonnollista vihapuhetta. Kirkolliskokousedustajat Jaana Hallamaa ja Johanna Korhonen nostivat kyselytunnilla esiin uskonnollisen vihapuheen. Heidän kirjallisesti muotoilemaansa kysymykseen vastasivat arkkipiispa Kari Mäkinen ja kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo.
Hallamaan ja Korhosen mukaan kirkon erityisongelma on uskonnollisesti motivoitu vihapuhe. Siinä kristillistä uskoa käytetään kohdetta solvaavan ja halventavan viestinnän välineenä.
”Tällaisesta vihapuheesta joutuvat kärsimään lukuisat kirkon jäsenet, luottamushenkilöt ja työntekijät. Vihapostia tulee esimerkiksi turvapaikanhakijoiden hyväksi toimineille seurakuntalaisille ja työntekijöille sekä niille kirkon toimijoille, jotka ovat ilmaisseet suhtautuvansa myönteisesti ensi vuonna voimaan tulevaan avioliittolain muutokseen. Kristillisyydellä perustellun vihaviestinnän kohteita on myös tässä salissa”, kysymyksessä muotoiltiin.
Hallamaa ja Korhonen totesivat, että uskonnolliseen vihapuheeseen puuttuminen edellyttää kirkossa laajaa kulttuurimuutosta ja selkeitä, ääneen lausuttuja määritelmiä asiallisen itseilmaisun rajoista. ”Kirkko-organisaation velvollisuus on suojella jäseniään vihalta riippumatta siitä, onko vihan kohteena riviseurakuntalainen, luottamushenkilö tai esimerkiksi piispa.”
He kysyivät, mihin toimenpiteisiin Kirkkohallitus ja piispainkokous ryhtyvät uskonnollisen vihapuheen kitkemiseksi ja sen kohteeksi joutuvien suojelemiseksi. Kuinka Kirkkohallitus ja piispainkokous tukevat ”eri tehtävissä toimivia virkasisaria ja -veljiä, jotka saavat vihaviestejä?”
Mäkinen: En tiedä, olemmeko tehneet tarpeeksi
Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan piispainkokous ei voi ylpeänä esittää toimenpiteitä, joita se olisi asian puolesta tehnyt. Mäkinen kuitenkin totesi, että kysymys on äärimmäisen vakava ja sitä on piispojen keskenkin käsitelty.
– Kysymme, mitä voisivat olla ne päätöksentekoelimen keinot, jolla tähän voitaisiin puuttua.
Mäkinen muistutti, että piispat voivat käyttää ääntään esimerkiksi piispantarkastuksissa.
– En tiedä, olemmeko osanneet ja tehneet tarpeeksi. En tiedä, olemmeko tarpeeksi osanneet tukea vihapuheen kohteeksi joutuneita. Olemme kaikki tietoisia, että on olemassa paljon piilossa olevaa viha-asennetta ja vihapuhetta, joka vaikuttaa meidän kirkossa ja seurakunnissa.
Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kertoi, ettei hänkään voi röyhistellä rintaa Kirkkohallituksessa tehdyillä toimilla. Tämän jälkeen hänkin kuitenkin kertoi asioita, joita Kirkkohallituksessa on tehty. Esimerkiksi kirkon sosiaalisen median palstojen moderointiin on kiinnitetty paljon huomiota. Keskitalo informoi myös, että piispoille ja Kirkkohallituksen johdolle on järjestetty koulutus vihapuheen ja trollauksen tunnistamiseksi.
Seurakunnat puolestaan ovat saaneet koulutusta ääriajattelun kohtaamisessa ja vastustamisessa. Sitä ovat antaneet Kirkkohallitus, Kirkon ulkomaanapu ja sisäministeriö.
Vihapuhe kohdistuu myös muihin kristittyihin
Mäkisen ja Keskitalon vastaukset kuunneltuaan kirkolliskokousedustaja Jaana Hallamaa painotti, miten yhä vakavammaksi käyneeseen vihapuheen ongelmaan on puututtava yhdessä. Hän kertoi eri keskusteluissa tietoonsa tulleen, että vihapuheen kohteeksi joutuminen on myös kirkolliskokousedustajien keskuudessa hyvin yleistä. Salissa on Hallamaan mukaan monia, jotka ovat saaneet henkilökohtaisia tappouhkauksia ja uhkauksia törkeästä seksuaalisesta väkivallasta.
Kirkolliskokouksen tervehdyspuheessaan tiistaina opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) otti esiin uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvan vihapuheen.
– On paljon myös vihapuhetta, jota kristityt kohdistavat toiseen kristittyyn, Hallamaa muistutti kirkolliskokousedustajille ja totesi, että toisen mustamaalaaminen on tyypillistä.
Hallamaan mukaan kirkon ja seurakuntien on annettava asiantuntevaa oikeudellista tukea ja esimerkiksi neuvontaa rikosilmoituksen tekemiseen. Seurakuntien on valveuduttava vihapuheeseen vastaamiseen.
Kuva: Pasi Leino. Piispoja kirkolliskokouksessa vuonna 2014.
Lue myös:
Ministeri Grahn-Laasonen haastoi seurakunnat vihapuheen torjuntaan