Piispainkokous hyväksyi 25.5. pitämässään kokouksessa suosituksen diakonian virkaan vihkimisestä. Päivitetty suositus pyrkii yhtenäistämään diakonian vihkimyskäytäntöjä, joihin liittyvät periaatteet ja toimintamallit ovat aiemmin vaihdelleet hiippakuntien välillä.
Nykyisin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen ei sisälly määräyksiä diakonian virkaan liittyvästä vihkimysvirasta. Sen sijaan kirkkokäsikirjassa on erillinen diakonian virkaan vihkimisen kaava. Vihkimyksen toimittaa piispa.
Piispojen suosituksen mukaan diakonian virkaan voidaan vihkiä seurakuntatyössä diakonin tehtäviä hoitava henkilö. Lisäksi virkaan voidaan vihkiä henkilö, joka hoitaa diakonian tehtäviä kristillisessä järjestössä, valtion, kunnan, säätiön, yksityisen järjestön tai muun yhteisön palveluksessa, ja joka osallistuu erikseen sovittavalla tavalla kirkon tehtävän toteuttamiseen.
Piispainkokouksen perusteluissa todetaan, että määritelmässä on väljyyttä, koska työsuhdetta ja tehtäviä, joihin vihkimys annetaan, ei haluta tiukasti rajata.
Pisipainkokous myös suosittaa, että diakonian virkaan vihittävät rekisteröityisivät terveydenhuollon (sairaanhoitaja, AMK) tai laillistetuiksi sosiaalihuollon (sosionomi, AMK) ammattihenkilöiksi Valviran rekisteriin.
Diakoniksi vihityllä on piispojen suosituksen perusteella oikeus käyttää viran tunnuksena vihreää virkapaitaa sekä jumalanpalveluksessa stolaa, joka kulkee vasemmalta olkapäältä vinottain rinnan yli.
Piispainkokouksen ohjeistuksen käsittelyn yhteydessä ei suoraan käsitelty diakonaattiuudistusta, laajempaa virkauudista, joka on kirkossa ollut vireillä jo usean vuosikymmenen mutta johon useista yrityksistä huolimatta ei ole saatu tyydyttävää ratkaisua. Diakonaatissa on kyse niin sanotun kolmannen vihkimysviran luomisesta pappien ja piispojen vihkimyksen oheen. Diakonaattiin kuuluisi useita hengellisessä työssä olevia ammattiryhmiä, ei vain diakoneja.