Toimittaja ja entinen kirkon luottamushenkilö Johanna Korhonen julkaisi 9.4. lukijablogin, joka on herättänyt runsaasti keskustelua. Blogissaan Johanna Korhonen kertoo syventyneensä Helsingin piispa Teemu Laajasalon taannoisiin ”taloudellisiin epäselvyyksiin ja väärinkäytöksiin yrittäjänä ja seurakuntayhtymän varojen käyttäjänä”.
Laajasalo tuomittiin käräjäoikeudessa 2019 tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta aiemmassa yritystoiminnassaan. Epäselvyydet liittyivät hänen yrityksensä TL Opetus Oy:n pyörittämiseen.
Laajasalon yrityksellä oli yli 400 000 euron velat, mutta 2018, vuosi ennen lopettamistaan, yritys oli velaton.
Sen lisäksi, että Laajasalo maksoi ”institutionaalisilta rahoittajilta” saamallaan rahoituksella noin 130 000 euroa velasta pois, antoi pankki anteeksi yrityksen velkoja noin 270 000 euron edestä.
Helsingin piispana 2017 aloittanut Laajasalo toimi velat anteeksi saadessaan jo piispan tehtävissä eikä tuoreeltaan tahtonut avata järjestelyä medialle.
KORHOSEN BLOGIN mukaan ”akordi- eli velkojen anteeksiantosopimukset lienevät perin harvinaisia”. Piispa Laajasalo puolestaan kertoi Helsingin Sanomille, että kyseessä oli ”normaali järjestely”.
Kotimaa kysyi Nordealta, millainen akordijärjestely on ja onko kyseessä harvinainen vai yleinen käytäntö. Kotimaa tavoitti Nordean edustajan sähköpostitse. Kysymyksiin vastasi Nordean pk-yritysasiakkaista vastaava johtaja Nina Luomanen.
Luomasen mukaan he voivat yleisellä tasolla todeta, että Nordea seuraa yritysasiakkaidensa tilannetta ja keskustelee asiakkaittensa kanssa heidän taloudellisesta tilanteestaan säännöllisesti. Luomanen kertoo viestissään, että ”mahdollisten maksuvaikeustilanteiden ehkäisy ja hoito aloitetaan mahdollisimman ajoissa. Tällöin tilanteen eteneminen viralliseen maksukyvyttömyysmenettelyyn, konkurssiin tai yrityssaneeraukseen, voi olla mahdollista välttää.”
Akordin eli velkojen osittaisen tai kokonaisen anteeksiantamissopimuksen myöntäminen liittyy Nordealla ”asiakkaan ja pankin välillä tehtävään kokonaisjärjestelyyn”.
Hyväntekeväisyydestä pankki ei akordeihin Nordean mukaan suostu. Luomasen mukaan ”velkojen leikkaamiseen päätymisen tulee olla myös pankin edun mukaista ottaen huomioon vaihtoehdot ja se on keinovalikoimassa viimesijainen, eikä siten myöskään yleinen, ratkaisu”.