Valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksen saarnan aihe oli veden päällä kävely (Matt. 14: 22–33) eli Tampereen piispan Matti Revon sanoin ”mission impossible”. Repo saarnasi torstaina Helsingin tuomiokirkossa.
”Veden päällä kävely on mahdoton tehtävä. Mission impossible. Se ei näytä onnistuvan edes hurskaimmille. Heidänkään uskonsa ei riitä sellaiseen. Mutta aika monta askelta kyetään ottamaan, kun katse kiinnitetään eteenpäin ja seurataan kutsua”, Repo aloitti saarnansa ja viittasi läsnäolevaan seurakuntaan, joka työssään kohtaan vaikeita kysymyksiä.
Repo lainasi kommunistista manifestia, joka alkaa sanoilla Aave kummittelee Euroopassa. Saarna on otsikoitu ”Aaveet eivät auta”.
”Tulevaisuus on tuntematon, ja yksille aavekuvat näyttäytyvät mahdollisuuksina, toisille tuhon enteinä. Jotain on pääsemässä irti, ja sitä ovat yhdet patoamassa, toiset edistämässä. Voiko maailmassa säilyä luottamus tulevaisuuteen? Onko eteenpäin kulkeminen yhtä mahdotonta kuin veden päällä kävely”, Repo kysyi.
”Uusia aaveita ovat kansojen eristäytyminen, rajojen umpeen muuraaminen, totuuden ja valetiedon sekoittuminen, valtiosuhteiden kärjistyminen, talousjärjestelmän mureneminen, kansanvallan johdattelu joukkovoimaksi jne. Lisäksi tulevat suuret globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos, sodat ja konfliktit sekä elinolosuhteiden huononeminen niin, että miljoonat joutuvat pakolaisiksi”, Repo sanoi.
”Usko tehnyt suomalaisista rauhallisia ja harkitsevia”
Piispa muistutti myös Suomen itsenäisyydestä ja reformaation merkkivuodesta.
”Martin Lutherin teeseistä tulee kuluneeksi viisisataa vuotta. Niistä käynnistyi mullistus, joka näytti kaoottiselta ja hallitsemattomalta ja joka tuotti kristittyjen kesken hajaannusta. Kuitenkin sen lävitse syntyi uutta luottamusta Jumalan armoon, mikä ilmeni uutena vastuullisuutena koko yhteiskunnasta.”
Revon mielestä Suomea on rakennettu ahkeruudella, tunnollisuudella, yhteisvastuullisuudella, rehellisyydellä ja luotettavuudella.
”Myös esivallan kunnioitus sekä luottamus valtaa käyttävien viisauteen ja hyvään tahtoon luonnehtivat maamme kulttuuria. Viisisataa vuotta sitten käynnistynyt reformaatio loi perustan hyvinvointiyhteiskunnalle, jossa omaa etua ei eristetä yhteisestä vaan nähdään sen toteutuvan osana kaikkien oikeudenmukaista hyvää.”
Repo arveli, että usko Jumalaan tuskin on tehnyt suomalaisista uhkarohkeita, pikemminkin rauhallisia ja harkitsevia.
”Mutta usko on opettanut tyyntä todellisuudentajua: mahdottomaltakin näyttäviä askeleita voidaan ottaa luottamuksessa Jumalaan.”
Kuva: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä