Jeesuksen jumaluus ja ylösnousemus sekä Jumalan kolminaisuus erottavat kristinuskon kaikista muista uskonnoista. Evankelista Johannes selittää tätä syvällisesti, piispa Matti Repo sanoi Kirkkopäivien raamattuakatemiassa.
Rovasti Eero Junkkaalan vetämässä Raamatunopetusakatemiassa Kirkkopäivillä käytiin koko Raamattu läpi puolen tunnin pätkissä luomisesta Ilmestyskirjaan.
Piispa Matti Revon aiheena oli Johanneksen evankeliumi. Hänen mukaansa Johanneksen tavoite oli kertoa, miten Jumala voi olla tunnettavissa ihmisten joukossa eläneen kuolevaisen miehen kautta.
Evankeliumitekstin tarkoitus tiivistyy luvussa 20: ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.”
‒ Tämä mies on edelleen läsnä keskellämme kasteessa, ehtoollisessa ja sanassa.
Johanneksen evankeliumissa kolminaisuus pukeutuu sanoiksi
Jeesuksen aikalaiset näkivät keskellään miehen, joka opetti suurella auktoriteetilla, tyynnytti myrskyn, voitti kuoleman ja opetti kutsumaan Jumalaa isäksi. He ihmettelivät, tarkoittiko tämä sitä, että oli olemassa kaksi Jumalaa, Repo totesi.
Johanneksen evankeliumi piirtää Revon mukaan Jumalasta kuvan yhtenä, joka ilmaisee itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.
‒ Kristinuskon oppi Kristuksesta Jumalan Poikana ja oppi Jumalasta kolmiyhteisenä erottavat kristinuskon kaikista muista uskonnoista. Näihin kahteen asiaan kiinnittyvät kaikki muut opinkohdat. Ne eivät ole uskon kahleita, vaan uskon tukiranka.
Repo totesi, että Jeesus ilmaisi olevansa Jumala, mutta erotti itsensä Isästä. Hän rukoili Isää. Tästä voi Revon mukaan ymmärtää, että he ovat yhtä, mutta erilliset. Isä on lähettänyt Jeesuksen tekemään Isän tekoja. Poika puolestaan rukoilee Isältä Henkeä olemaan omiensa kanssa.
‒ On totta, että kolminaisuus ei ole Raamatussa valmiina oppina, mutta opin perusta siellä on.
Jeesuksen jumaluus ratkaisee
Piispa Revon mukaan kristinuskoa ei voi ymmärtää uskomatta Jeesuksen jumaluuteen. Hän oli Jumalan lähettämä ikuinen sana, josta evankelista Johannes todisti käyttäen inhimillisiä sanoja.
‒ Jumala silloitti itse sen kuilun, joka on ihmisen ja Jumalan välillä ja ihmisen sanan ja Jumalan sanan välillä.
Repo avasi kristologian ja luomisen yhteyttä punomalla yhteen luomiskertomuksen, Johanneksen evankeliumin alun ja Kolossalaiskirjeen ensimmäisen luvun.
‒ Mikään ei ole syntynyt ilman Jumalan sanaa. Kaikki on olemassa Jumalan hyvästä tahdosta ja kaikki viittaa Jumalan Poikaan. Koko maailmankaikkeuden merkitys on kätketty Kristukseen. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten.
Repo totesi kaiken olevan pohjimmiltaan olemukseltaan Jumalan luovaa sanaa ja pysyvän koossa hänen vaikutuksestaan.
‒ Koko luomakunta kantaa Jumalan ääntä ja Jumalan olemusta.
”Kaikissa uskonnoissa on nähtävissä jotakin Jumalan hyvästä luomistahdosta”
Johanneksen evankeliumin keskeinen käsite ”sana” on kreikaksi logos. Repo selitti käsitteen stoalaisia ja juutalaisia juuria. Jeesuksen ajan stoalaisessa filosofiassa logos tarkoitti kosmisen järjen voimaa ja järjestystä.
‒ Logos on tekojen ja sanojen looginen ketju sekä moraalinen side asioiden välillä. Koska universumi on looginen, ihmisen järki voi ymmärtää sitä ja pukea ymmärtämäänsä sanoiksi, Repo opetti.
‒ Hellenistisessä juutalaisuudessa logos tarkoitti paitsi kosmista voimaa ja järjestystä, myös sidettä ihmisen ja Jumalan välillä. Jumalan logos tekee Jumalan ihmiselle tunnettavaksi. Logos on siis kaiken luoja ja ihmisen luokse tuleva, tunnettavissa oleva Jumala.
Repo totesi, että tämän vuoksi voimme ymmärtää myös toisella tavalla uskovia.
‒ Kaikissa uskonnoissa on nähtävissä jotakin Jumalan hyvästä luomistahdosta.
Repo nosti esille Johanneksen evankeliumin monet ilmaukset, joilla Jeesus kuvasi itseään. Hän sanoi olevansa elämän leipä, paimen, portti, valo, tie, totuus ja elämä.
‒ Jeesus nosti arkipäiväisestä elämästä esimerkkejä, joiden avulla hän ilmaisi olevansa Jumalan luota tullut pelastaja.
Kuva: Danielle Miettinen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***