Miltä Espoon hiippakunnan piispasta Kaisamari Hintikasta tuntuu nyt, kun piispojen esitys kahden avioliittokäsityksen mallista hylättiin kirkolliskokouksessa? Tätä kysyttiin tänään Radio Dein ja Kotimaan yhteisellä Piispan kyselytunnilla.
– Totta kai se ensisijainen ajatus ja tunne on pettymys, koska kyllä meillä kuitenkin ihan vakavasti tehtiin töitä semmoisen ratkaisun eteen, joka olisi käynyt mahdollisimman isolle joukolle riippumatta siitä miten he suhtautuvat ajatukseen samaa sukupuolta olevien avioliiton siunaamisesta tai kirkollisesta vihkimisestä, Hintikka totesi.
Koska esitys ei mennyt läpi, se tarkoittaa Hintikan mukaan paluuta tilanteeseen, johon kirkolliskokous alkujaan pyysi piispainkokousta etsimään ratkaisua.
– Toisaalta asiat ovat muuttunut aika tavalla tässä matkan varrella ja tieto siitä, mitä piispat ovat ehdottaneet kirkolliskokoukselle on varmasti myös muuttanut ajatuskenttää. Itse edelleen toivon, että meidän kirkkomme olisi valmis jonakin päivänä vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja.
Hintikka arvioi monen nyt ajattelevan, että laillisuustila voi muuttua myös käytännön muuttumisen kautta.
– Päätös on tietysti päätös ja linjaus kirkon opista, mutta kirkossa kuitenkin enemmistö meidän papeista haluaa vihkiä ja ymmärtää sen rakkauden merkityksen. Tämä on semmoinen tärkeä viesti, jonka toivon, että ihmiset kuulisivat vaikka kirkon muodollinen päätös edelleen antaa odottaa itseään. Se on ikään kuin se sydämen ääni, joka kuuluu kaiken muun läpi.
”Hintikan mukaan patriarkka Kirill on selkeästi antautunut Putinin työrukkaseksi tai alttaripojaksi”
KOSKA PIISPA Hintikka on ekumenian asiantuntija, häneltä kysyttiin Venäjän ortodoksisen kirkosta ja siitä, palautuuko sen suhde ekumeeniseen liikkeeseen ja eurooppalaisiin kirkkoihin enää koskaan.
– Moskovan patriarkaatin vieraantuminen ekumeenisesta liikkeestä ei ole tapahtunut vasta Venäjän hyökkäyssodan tai Krimin valloituksen jälkeen, vaan se on aika nopeasti ryhtynyt tapahtumaan jo kylmän sodan päättymisen jälkeen. Siinä on tapahtunut ikään kuin arvoasetelman muutos suhteessa laajempaan ekumeeniseen liikkeeseen.
Hintikan mukaan patriarkka Kirill on selkeästi antautunut Putinin työrukkaseksi tai alttaripojaksi. Hän näki Venäjän ortodoksisen kirkon juurien olevan niin syvällä kirkon ja valtion suhteessa, että vaatisi isoa itseymmärryksen muutosta Venäjän ortodoksiselta kirkolta.
– Miten sitä luottamusta rakennetaan, niin se on todella pitkä tie. Se ei ole vain muiden kirkkojen taholta vastentahtoista, vaan Venäjän ortodoksinen kirkkokin on suhtautunut ekumeeniseen liikkeeseen ja moniin muihin kirkkoihin epäileväisesti jo pidemmän aikaa. Siinä vaaditaan liikkumista molemmilta suunnilta.
”Kirkon ja valtion välisessä keskustelussa on tapahtunut jotain”
VALTIONRAHOITUKSEN LEIKKAAMINEN vaikuttaa kirkon hautaustoimeen ja on herättänyt kirkon puolelta kiukkua siitä, että asiaa ei valtion puolella käsitetä. Piispa Hintikalta kysyttiin, miltä kirkon ja valtion suhde nyt näyttää ja kuuleeko valtio kirkkoa.
– Tässä on tietysti kirkkohallituksen puolelta, joka sitä vaikuttamistoimintaa tämän kaltaisissa asioissa on hoitanut, pyritty tekemään se mihin on ollut resursseja ja mahdollisuutta. Mutta kyllä tämä kysymys kertoo siitä, että kirkon ja valtion välisessä keskustelussa on tapahtunut jotain.
Hintikka muistutti, että rahoituslain kautta kirkolle tulevalla rahoituksella on tarkoitus kattaa hautaustoimi, historialliset kirkkorakennukset ja kirkon osuus väestökirjanpidosta. Siihen kirkko ei voi käyttää kirkollisverotuloa, jotka lain mukaan on tarkoitettu kirkon muuhun toimintaan.
– Toivoisin että valtion taso taholla ymmärrettäisiin tämä ja haluttaisiin sitoutua myös tähän ymmärrykseen.
Piispa huomautti, että kirkon hautaustoimi ei ole merkityksellinen vain normaaliaikoina vaan myös etenkin poikkeusoloissa. Kirkko varautuu koko ajan myös mahdollisiin tuleviin tilanteisiin.
– Toinen asia on se, että suomessa väestö vanhenee. Hautauksia tulee jatkossa olemaan enemmän. Rahoittajatahoja tulee olemaan vähemmän. Sitä varten valtion olisi äärimmäisen tärkeä kantaa vastuuta siitä. On myös kysymys siitä, että ihmiset voivat luottaa siihen, että on yhdessä sovittu taho, joka ammattimaisesti ja osaavasti hoitaa kaikkien ihmisten hautauksen tässä maassa.
Piispaa tenttaamassa ovat freelance-toimittaja ja media-alan yrittäjä Reetta Räty, Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Pauli Juusela sekä Kotimaan artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen. Lähetyksen juontaa Kai Kortelainen.
Lähetystä voi kuunnella uusintana Radio Deistä lauantaina kello 11.05 ja sen voi kuunnella Dei Plus -palvelusta.
Lue myös:
Piispojen esitys kahden avioliittokäsityksen mallista hylättiin kirkolliskokouksessa
Ilmoita asiavirheestä